Vierailijoiden kommentit herättelivät pohtimaan tätä sairausloma-asiaa. Minulle, apurahatieteilevälle jatko-opiskelijalle ja akateemiselle pätkätyöläiselle sairausloma on vähän huono vitsi, koska minulla ei varsinaisesti ole työtä, josta jäädä pois. Minun oli tarkoitus työskennellä helmi-huhtikuu apurahalla, saada väitöskirja likipitäen valmiiksi ja sen jälkeen olla toukokuu päivätöissä, viimeistellen väitöskirjaa siinä sivussa. Aika kova yhtälö, mutta ei mahdoton - terveelle. Lääkäri sanoi kuitenkin jo ensi tapaamisella, että haaveet väitöskirjan valmistumisesta tänä keväänä saan nyt heittää, ja vaikka se oli kitkerää nieltävää, ne sanat on jo todistettu oikeiksi viime viikon kuluessa: ei minusta todellakaan olisi aiotulla tahdilla väitöskirjaani loppuun saattamaan.
Vaikka nyt joudunkin jättämään myös opetustyöni, kokonaan kotiin en aio eristäytyä. Merkittävä osa arjen ihmiskontakteistani tulee työn kautta (tämän tutkijan norsunluutorni kun on todellisuudessa pikemminkin avokonttori). Mökkihöperyys alkaa kotinurkissa vaivata minua aika nopeasti, eikä oma seura aina ole sitä parasta, niin kuin tuli jo edellisen toipumisjakson aikana huomattua. Jää liikaa aikaa pyöritellä sairautta koskevia ajatuksia. Sitä paitsi tykkään käyttää päätäni johonkin. Onneksi sairausloma estää vain palkkatyön, ei tutkimuksen harrastamista. Omalla kohdallani jälkimmäisellä voi katsoa olevan mielenterveyttä ylläpitävä vaikutus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lounastelu-, kahvittelu-, viskittely-, kirjakauppailu-, merenrantakävely- ym. seuraa tilattavissa tekstiviestillä/puhelinsoitolla/FB-viestillä kaikkina vuorokaudenaikoina :-)
VastaaPoistaHei, tutulta tuntuu sairaslomamietiskely, itsekin pohdin sitä kauan ja hartaasti. Lopulta löydät varmaan juuri sinulle sopivan ratkaisun, nämä ovat täysin hlökohtaisia ratkaisuja, joten ei paineita meidän muiden sanomisista : ) Ja se hyvä puoli on vielä, että aina voit tarpeen tullen kaiketi muuttaa ratkaisuasi, tai sovitella töitä voinnin mukaan. Tämän sairauden kohdalla kyllä työnantajan puolelta ymmärretään jouston tarve !
VastaaPoistat. virtuaalikaveri
Päivä kerrallaan sitä, mikä hyvältä tuntuu.
VastaaPoistaSeuraneiti on täälläkin tarjolla aina tarvittaessa. Hali!
betty, voi hyvinkin olla että varsinkin kesällä sairaslomailu vetää voiton muusta, etenkin jos olen sen verran hyvissä voimissa että pääsen kasvimaalle ja kesäpaikkaan. :D
VastaaPoistaTyönantajaahan mulla ei tällä hetkellä edes ole, sivutoiminen opetustyösuhdekin puretaan kun en voi opetuksia hoitaa.
Kissaemo & Tintin, kiitokset seuraneiti(-rouva?) palveluista, niihin tullaan vielä turvautumaan ihan takuulla ja monta kertaa. :)
Niin tuttuja tunteita mökkihöperyydestä. Olen itse ollut reilu puoli vuotta sairaslomalla töistä ja siihen kun lisätään vielä viime vuonna riehunut sikaflunssa, niin ystävätkään eivät uskaltaneet tavata, ettei vaan tartu..
VastaaPoistaPään käyttö on hyvästä, mulla ainakin räjähtäisi, jos olis toimeettomana.
Piipahda vierailulla:
http://teratooma.vuodatus.net
sanna, kävin kurkkimassa blogiasi, täytyy palailla paremmalla aikaa lukemaan lisää. Ja kiitos sinulle vierailusta ja tervetuloa toistekin! Jos ei ihan samassa veneessä ollakaan niin samoilla aalloilla kuitenkin keikutaan...
VastaaPoista