keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Lasin läpi

Olen viime aikoina tuntenut että katselen terveiden elämää kuin paksunevan lasin läpi. Asiat, jotka ovat terveille arkipäivää, eivät enää ole sitä minulle. Ne eivät vain kuulu minulle enää. Olen ulkopuolinen.

Syöpä työntyy elämääni joka puolelta ja pyrkii ottamaan siitä ylivallan. Jostakin syystä se on aina ensimmäinen asia mielessäni kun herään yöllä kesken unen, joka ainoa kerta. Ei mikään mukava tapa herätä. Kyläilyt ja pienetkin matkat vaativat kalenterin konsultoinnin jotta voin määrittää missä kohti hoitosykliä ollaan kulloinkin menossa. Sopivat päivät valitaan sitten sen perusteella. Vaikea siinä on unohtaa sairauttaan.

Mutta syöpä tunkee itseään esiin myös aivan arkisimmissakin tilanteissa, nostaa rumaa päätään pienimmästäkin yllykkeestä. Kotiin on tullut Kaksplus-lehden tarjous. Pitäkää lehtenne, en voi saada lapsia, minulla on syöpä. Pirtsakka nuori nainen kauppaa kalaöljyvalmisteita. Mitä vastaisin hänelle? "Anteeksi mutta en voi käyttää noita, minulla on syöpä." Tyydyn sanomaan "ei kiitos" ja kävelemään pois. 

Jotenkin naistenlehtien lukemisestakin on mennyt maku. Ei sillä että elämäni sisältö olisi ennenkään ollut se naistenlehtien tarjoilema huttu jossa uudistutaan käymällä kampaajalla, ostetaan kivoja kevätvaatteita, sisustellaan vähän kotia, laihdutetaan kesäksi uimapukukuntoon ja lähdetään ehkä lomalla ulkomaanmatkalle. Mutta nyt kaikista näistä jutuista joita annat ja kodinkuvalehdet pursuilevat ja jotka aikaisemmin ohitin silmäilyllä jos silläkään, tulee vain mieleen se, että minulla on syöpä. En tarvitse kampaajaa, korkeintaan pitäisi ostaa oma parturointikone että saisi siilin siistittyä. Mitä tässä vaatteita ostamaan kun en tiedä istuvatko ne enää leikkauksen jälkeen mitenkään päin. Ja mitä lomamatkoihin tulee, eihän tässä neutropenian pelossa uskalla kai lähteä edes yhdeksi yöksi Tallinnaan.

10 kommenttia:

  1. Tuttu, ikävä tunne, itsemääräämisoikeuden menettäminen syövälle. Ja sen huomaaminen vähitellen juuri kuvaamissasi asioissa ja tilanteissa. Pitää yrittää elää niinkuin ennenkin, muka, mutta eihän se ole ollenkaan mahdollista. Lasin läpi terveiden maailmaan katsominen ja ulkopuolisuuden tunne, osuvasti kuvasit taas tunnelmia. Siihenkin on pakko opetella, niinkuin ei pelkässä syövässä olisi tarpeeksi. Itse tarvitsin tähän kouluun ulkopuolisen opettajan. Jaksamista sinulle.

    VastaaPoista
  2. KITSUNE olet niin oikeassa - pirtsikka myöntäilee. Mun anopilla todettiin yli 10 vuotta sitten Hodginin lymfooma, täysin parantunut, vaikka pesäkkeitä oli ympäri kroppaa, sydämen takana ja keuhkojen vieressä, paikoissa, mistä ei voinut leikata. Sytoja hän sai ja tukka lähti, mutta jotenkin hän vain parani. Pesäkkeet hävis tai koteloitui tai jotain. Hän sai 10 vuoden jälkeen terveen paperit. Hänelle soitti Kauneus ja Terveys -lehden myyjä. Anoppi siihen, että "Kaunis en enää ole ja terveyskin on menetetty, joten en lehteänne tarvitse".
    MEIDÄN liiga on täynnä kauniita naisia ; ) Kitsune, meillä on koko roppa eikä vaan tissit. Takapuoli on esim. aika tärkeä istumatyöntekijöille. ; )
    Yritetään löytää kaikki mahdollinen info tosta käden turpoamisjutusta - mulle on epäselvää nyt se, että mistä se voi ottaa nokkiinsa, että rupee turpoamaan, liikkumattomuudesta vai liikunnasta ?
    Liviltä tuli ohjelma, rintasyöpänaisen tapaus NÄTTI NAKUNA. Siinä oli vinkkejä pukeutumiseen ja tosi nättejä uimapukuja. Kyllä niitä nättejä alusvaatteita ja uikkareita jostain löytyy.
    Mikä liike mahtaa Hesassa myydä näitä meikäläisten vehkeitä ?
    Turussa on tietääkseni vain Husso.
    TSEMMPIÄ KITSUNE ; )
    pirtsikka

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä kauniiden naisten liiga!
    Toivon kovasti, Kitsune, että ihanat auringonsäteet sulattavat lasia ohuemmaksi!

    Äh, mä jo luulin, ettei käsi enää voisi turvota, kun se nyt on jo hyvä. Työkyvyttömäksi saattaisin itsekin jäädä. Pari vuotta sitten vaihdoin konttorityön ruumiilliseen työhön ja opiskelin puutarhuriksi. Kukaan ei taitaisi huolita vähän kokemusta omaavaa ammatinvaihtajaa, jolla on vain vasen käsi:o

    Nakkisormi kun olen, kaipaisin kivoja huivinsitomisvinkkejä.

    -Riitta

    VastaaPoista
  4. Tänään kauppakeskuksessa kuuntelin mm. "Haaveiletko pitkistä ja tuuheista ripsistä..?!" - juu, heh.. Ja itseäkin huvittaa ihan tämä äkillinen innostus käyttää kynsilakkaa, kun olen sitä(kin) monet kerrat ihmetellyt, miten voi olla kaupunki pullollaan kynsistudioita ;) Olenkohan kohta itse asiakkaana niissä ;D Ensimmäinen huivi on tänään hankittu ja peruukkiajan olen varannut perjantaiaamulle - toivottavasti kunto kestää sinne myös mennä. Nyt tässä jännitellään iltaa, yötä ja huomista - siis elämää ilman kortisonia...

    VastaaPoista
  5. hei, laitoin tämän linkin Kitsunelle privana jo aikaisemmin, mutta tässä tulee nyt muidenkin iloksi kauniita huivinsitomisohjeita. Englanniksi, mutta selkeiden kuvien kanssa:

    http://www.tznius.com/cgi-bin/tying.pl

    VastaaPoista
  6. rk, ei ole perusterveen helppo opetella perussairaaksi, ei. Mieli kapinoi vastaan.

    Pirtsikka, sulla on ihana asenne. :) Rintasyöpäyhdistyksen sivulla kerrottiin, että turvotuksen eli lymfödeeman tai lymfedeeman voi laukaista mm. verikokeen otto tai verenpaineen mittaus leikatun käden puolelta, pitkäkestoinen yksitoikkoinen rasitus tai liikarasitus, saunominen ja kylmyys. Eli melkein mikä vaan... huoh.

    Helsingissä proteesiliivejä yms. myy ainakin Wiipurin erikoiskorsettiliike Arkadiankadulla:
    http://www.wek.fi/
    Tosin sen kerran kun olen tuolla käynyt nyt jo useampi vuosi takaperin, ihan tavan liivejä ostamassa, palvelu oli siinä määrin tympeää ettei erikoisemmin houkuttele mennä uudelleen.

    Lehtien alusvaatemainokset ovat muuten juuri niitä märkiä rättejä.

    Terhi, shampoo- ja hiusvärimainokset on myös hyviä... Heh, osallistuin jokin aika sitten johonkin netitse tehtävään tutkimuskyselyyn terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja siinä kyseltiin perussairauksista (verenpaine, korkea kolesteroli jne.). Kun rastitin kohdan "muu" ja pistin kohtaan "mikä" vastaukseksi "syöpä" sain vastauksen "valitettavasti ette kuulu tällä kertaa kohderyhmäämme". Juuri sellainen olo tässä on ison osan aikaa. En kuulu enää mihinkään kohderyhmään.

    jovain, tuolla on tosiaan kivoja ohjeita (ja kivoja huiveja). Kyllä ne jotka huivia koko ajan pitävät - tuossa tapauksessa ilmeisesti ortodoksijuutalaiset - osaavat sitä solmia. :D

    Oma suosikkihuivini on pitkä violettiraidallinen puuvillahuivi, jonka sidon niskaan ja kierrän päät palmikoksi.

    VastaaPoista
  7. KIITTI turvotusohjeista ! ja huivijutuista ! ja liiviliikkeen nimestä !, meinaan jollei Turusta löydy, niin huvudstadista ainakin ; ) Jospa menis sillä nyyhkyasenteella sinne, että voi räkä ku ei oo ku yx tissi ja tarttis jotenki tässä kannatella roppaansa ... jos sais parempaa palvelua ; )
    Noista ortodoksijuutalaisista - ite olen ev.lut. mutta heitin kyllä ihan kaikella hyvällä kotona, että jos oikein rupee pänniin tää ulkomuoto, niin rupeen pukeutumaan afrikkalaiseksi tai muslimiksi. Pääsis helpommalla, ku ei tarttis miettii pukeutumista eikä hiuksia/hiuksettomuutta eikä mitään ... no joo ... mulla on kyllä välttämätön tarve saada keksittyä tapoja, millä kaunistuttaa susiroppaa. Painopiste pukeutumisessani on nyt kohdistunut alas jalkoihin. Ok - jalat meikällä suonikohjuset (molemmat leikattu ja uusinu jonkin verran) ei paljoa, mutta ei tasavärisetkään, joten olen ostanut paksuja (80 den jne) sukkahousuja eri värisiä (lilaa, pinkkiä, punaista, kirkkaan sinistä, kirkkaan vihreää) ja kaikenlaisia säärystimiä - kaikki katse alas ; ) no katellaan, miten tässä ... nyt mulla on jalassa hiihtohousut ja villasukat polviin asti ja piikkikengät (icebugit), etten levaa komeuksineni ; )
    HYVÄ MEIÄN LIIGA !
    pirtsikka

    VastaaPoista
  8. Pirtsikka - olen itsekkin huomannut, että kuin varkain on painopiste pukeutumisessani nyt kohdistumassa alas jalkoihin. Ja ei, jalat eivät ole mikään ylpeyteni aihe.. Kohta ne eivät kuitenkaan ehkä ole karvan peitossa ;D

    Ja tässä liike, jonka ikkunassa on aina ollut hyvännäköisiä uikkareita;
    Amoena Finland Oy, Bulevardi 30, Helsinki,
    Puhelin: 09 649 839
    (Siellä ainakin oli terve nainen saanut tylyn vastauksen, että meillä ei ole muita kuin proteesiuimapukuja. Ihan niinkuin niitä ei voisi kuka tahansa käyttää!? Tulisivat vaan halvemmaksi, jos muutkin niitä ostaisi.)

    HYVÄ MEIÄN LIIGA ;)

    VastaaPoista
  9. http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/kauneus.asp?id=2055500
    "Ensi kesästä näyttäisi tulevan lyhyt ja suloinen - ainakin hiusrintamalla: hiusmuodissa vähemmän on nyt ehdottomasti enemmän."
    Jii-haa ;D

    VastaaPoista
  10. Terhi & Pirtsikka, ehkä pitääkin järjestää liigan uima-allasbileet kesällä. ;) Kellään uima-allasta sattumoisin?

    Terhi, millin siili on siis tyylin huippu. :D Täytyy vaan varoa ettei käräytä päänahkaansa!

    VastaaPoista