Kuinka sinä jaksat?

Kummallista miten kaikenlaisia oireita alkoi taas ilmaantua heti kun huomisesta tomografiasta kuulin. On jos jonkinlaista aristusta, kipua ja särkyä siellä täällä. Onneksi torstaiaamuna on vuorossa ultraääni, jonka jälkeen ainakin osa näistä kivuista varmaan häviää sinne mistä tulikin, olemattomiin. Tomografian tuloksia täytyy jaksaa odottaa viikon päästä olevaan lääkärikäyntiin saakka, mutta onneksi odotusta tulee torstai-iltana helpottamaan hyvä ystävä, joka viipyy meillä pitkän viikonlopun. Hän ei olisi vierailuaan voinut paremmin ajoittaa. Nyt minulla on muuta ja mukavampaa ajateltavaa lääkärikäyntiin saakka.

Olen sairastumiseni jälkeen aika usein kuullut kysymyksen "kuinka sinä jaksat?" Useimmiten kysyjät tuntuvat tarkoittavan: "Kuinka jaksat hymyillä, nauraa, tavata ihmisiä, olla kiinnostunut toisten kuulumisista, järjestää lapsen syntymäpäiviä, laskea leikkiä sairaudestasi, uskoa että huominen tulee?". En ole oikein keksinyt nasevaa vastausta tähän mennessä, mutta nyt tiedän, mitä vastaan seuraavalle kysyjälle. Juuri näiden asioiden avullahan minä jaksan.