maanantai 22. maaliskuuta 2010

Kirjeitä huoneesta 13, osa 2

Ulkona on 15 astetta pakkasta, aurinko paistaa ja taivas on sininen. Tänä aamuna olen jo saanut antibioottitipan, tyroksiinin (kilpirauhaslääke), aamupalan, puhtaat vaatteet ja lakanat. Lisäksi on otettu verikokeet ja mitattu lämpöä. Kuumetta ei herätessä ollut, 36,5. Heti puoli kahdeksan jälkeen soitin Meilahteen, "omaa" hoitajaani en tavoittanut mutta sain osaston sihteerin langan päähän, kerroin asiani ja hän lupasi jättää soittopyynnön. Haluaisin mennä suihkuun, mutta arvatenkin puhelin soisi juuri sillä aikaa, joten odotellaan. Aikaahan täällä on.

Perhe kävi eilen illalla minua katsomassa. Nelivuotias tuumiskeli, että tämä on ihan kuin pieni koti. Ja niinhän tämä pieni huone onkin ollut kotini nyt reilut puolitoista vuorokautta. Koska olen eristyksessä, en ole pistänyt nenääni täältä ulos sinä aikana, ja enimmäkseen olen liikkunut vessan ja sänkyni välillä. Juuri sen pidempiin matkoihin en ole tuntenut kaipuutakaan. Jalkapohjia aristaa, tavallinen sivuoire CEF-hoidon jälkeen.

Lueskelin eilen illalla netistä leukopeniasta ja neutropeniasta. Vaikka lääkärit olivat nuo sanat maininneet ja niiden merkityksen tiesin, en ollut oikein tajunnut että ne tosiaankin liittyivät minuun. Kuume ja kohonneet tulehdusarvot saattoivat siis olla seurausta pelkästään siitä, että minulla oli valkosoluja niin vähän että elimistön normaali bakteerikanta saa aikaan tulehdustilan.

5 kommenttia:

  1. HYVÄ KITSUNE, että olet tiedonjanoinen ; ) Meikkä - pirtsikka - saa koko ajan tietoonsa uusia sanoja ja tiedonhaku täällä päässä alkaa. Vietin tosi huonon viime yön. En nukkunut juuri lainkaan, SUSI (toi on aika hyvä sana syövälle toi sun "unisyöpäsi", suomenkielellä sana SYÖPÄ on kyllä aika katastrofi tai niin se tietty pitää ollakin, mutta ok mä käytän tästä lähin sanaa SUSI) piti minua valveilla. Vaikka kuinka yritin hengitellä, laskea lampaita ja kaikkea,niin ei mitään. Eikä hoidot ole edes vielä alkaneet. Kolottaa sääriä ja kolottaa tietysti LUITA, mikäs ihme se on, että epäpesäkkeet muistuttelee, MUTTA viis niistä, nyt KITSUNE kuntoon ja pöpöt matalaksi. Meikkä menee tutustumaan noihin penioihin ; )
    KITSUNELLE auringonpaistetta saatkin ikkunasta ja se riittää; ulos 15 asteeseen hrrrr ei miellytä. Piti kysymäni,miksi kilpirauhaslääkettä?
    pirtsikka

    VastaaPoista
  2. Pirtsikka, susi varmaan pelotti lampaat tiehensä.

    Kilpirauhaslääkkeen sain siksi että sen normaalistikin tarvitsen, olen jo reilut 10 v sairastanut "selittämätöntä" (=syytä ei tiedetä) kilpirauhasen vajaatoimintaa.

    VastaaPoista
  3. Joo, se on kumma, että siellä sairaalassa ei oikein osaa keskittyä esim. kirjan lukemiseen, vaikka aikaa ja rauhaa olisi vaikka kuinka. Minäkin makasin silloin marras-joulukuussa sen verran monta päivää ja yötä, että tuon huomasin. Kännykällä sitten puhuin pitkiä puheluita kavereiden ja sukulaisten kanssa, kun en muuta keksinyt ajankuluksi. Kirjoja olisi ollut muutama mukana, mut jotenkin en osannut niihin keskittyä. Mulla oli sitten vielä ne huonetoverit seurana ja osittain vähän riesana. Sit sitä vaan odotti, koska tulee seuraava hoitotoimenpide tai ruoka.
    - Aku -

    VastaaPoista
  4. Aku, tuumiskelisin niin että sairaala on jonkinmoinen liminaalitila, oleskelu on sillä lailla väliaikaista - tai niin sitä ainakin toivoo - ettei osaa mitään pidempää aloittaa.

    VastaaPoista
  5. Taas kommentoin Pirtsikalle niistä ePäpesäkkeistä; Niitä tuntui olevan itsellänikin luissa vielä jonkin aikaa juurikin tuon luuston gammakuvauksen jälkeen.

    VastaaPoista