Sädehoidon suunnittelua

Terveisiä itäisestä Suomesta. Olemme matkalla hakemaan poikaa mummolasta kotiin. Lämmintä piisaa täälläkin, eikä järvivesikään tuntunut mahdottoman kylmältä. Uidakin olisi voinut, mutta se oli yksi niistä kysymyksistä, jotka unohdin eilen esittää: joko saan uida? (Ja miten lienee saunomisen laita? Sädehoidon aikanahan sitä ei suositella.) Nyt tuli riisuttua talviturkista vain villahousut.

Ennen kuin lähdimme tänään matkaan, kävin vielä Syöpätautien klinikalla. Olin sen verran ajoissa, että ennätin ilmoittauduttuani moikkaamaan Teetä ja hänen reipasta poikaansa yläkertaan ennen kuin minulle oli varattu aika tapaamaan sädehoitolääkäriä hoidon suunnittelua ja aikataulutusta varten. Sädehoito-osasto on syöpiksen pohjakerroksessa. Ehdin tuskin kaivaa myssynvirkkuuni esiin, kun lääkäri tuli kutsumaan sisään.

Kutsussakin oli mainittu, että tämä käynti on keskustelua ja aikataulujen suunnittelua varten. Lääkäri kertoi sädehoidosta ja sen mahdollisista sivuvaikutuksista, pitkälti ne asiat olivatkin jo entuudestaan tuttuja. Kun lääkäri tiedusteli onko minulla kysyttävää, esitin vienon toivomuksen siitä, että saisin pitää viikon lomaa perheen kanssa ennen sädehoidon alkua. Lääkäri ymmärsi hyvin yskän ja loma kävi hänenkin mielestään hyvin päinsä, joten hän pani papereihini merkinnän "viikko 29 lomalla". 

Lääkärin vielä katsastettua haavani pääsin tapaamaan sädehoitohoitajaa, joka hoiti varsinaiset ajanvaraukset. Hoitoni alkaa toiveideni mukaisesti vasta tiistaina viikolla 30, viisi viikkoa leikkauksen jälkeen. Varsinainen suunnittelukerta, jolloin tehdään tietokonetomografia ja tatuoidaan kohdistuspisteet iholle, on ensi viikon torstaina. Selvisipä sekin, että hoidon kellonaika ei sentään ole joka päivä sama, vaan se on sovittavissa. Ensimmäinen hoito on iltapäivällä, mutta se ei estä seuraavia olemasta vaikka aamupäivästä. Muut hoitoajat sovitaan sitten ensimmäisen käynnin yhteydessä. Tulen saamaan hoitoa Linac 2 -laitteella 25 kertaa eli viiden viikon ajan. Sädehoitaja ohjeisti minua lisää hoitojen varalta ja käski jo nyt välttää aurinkoa hoidettavalle alueelle (soliskuopan osalta se ei tosin ole ihan helppoa, poolopaitaa ei näillä helteillä tee mieli pukea). Sitten kävimme vielä katsomassa minne menen varsinaisen hoidon alkaessa. Reilu puoli tuntia tähän käyntiin kokonaisuudessaan kului.

Iltapäivällä otimme suunnan - aika monen muun kanssa - Helsingistä pohjoiseen. Viitostielle päästyämme liikenne alkoi harveta. Pysähdyimme välietappiin viettämään vielä yhden illan kahden kesken ennen kuin palaamme perhe-elämään. Huomenna matka jatkuu sitten vanhempieni luokse, jossa poika on viettänyt viimeiset pari viikkoa. Itä-Suomen kierrokselta palailemme kaupunkiin vasta pakon edessä, eli ensi keskiviikkona.