Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin

Tämä oli lääkärin päätös kilpirauhasarvojeni osalta. Alhainen TSH-arvo (aivolisäkkeen erittämä kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni) ei kuulemma ole merkittävä, kun T3-V ja T4-V (kilpirauhasen erittämät hormonit) ovat viitearvojen rajoissa. Lisäksi sekin selvisi että verikoe oli otettu liian myöhään, pitäisi ottaa ennen klo 10, koska aamun jälkeen TSH laskee. Lääkärikään ei ilmeisesti tätä tiennyt, kun lähetteen saadessani kysyin onko kellonajalla väliä ja vastaus kuului että ei ole. Kontrollia terveyskeskuksessa kuukauden päästä kuitenkin suositeltiin.

Eihän tämä kilpirauhasvaiva syöpään verrattuna mitään ole, mutta jotenkin toivoisin saavani siihenkin yhtä paneutunutta hoitoa. Liityin nyt Kilpirauhasliittoon, jonka olemassaolostakaan en ollut aiemmin tietoinen. Jospa sitä kautta saisi jonkinmoista lisätietoa. Hiljattain luin Kauneus ja Terveys -lehdestä jutun kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Siinä jutun lopuksi haastateltu endokrinologi sanoi, että kilpirauhasen vajaatoimintaa vajaahoidetaan, koska sitä ei pidetä vakavana ongelmana. Useimmiten seurataan pelkkiä raja-arvoja. Kuitenkin sairaus vaikuttaa merkittävästi potilaan yleistilaan, jonka takia olisi tärkeää löytää kullekin yksilöllinen lääkityksen taso, että potilaan olisi mahdollisimman hyvä olla. Kuinkahan tuon endokrinologin asiakkaaksi pääsisi?

No, se kilpirauhasesta, syövästähän minun tässä blogissa piti kirjoittaa.

Enää kahdeksan sädehoitoa jäljellä, ja hyvä niin. Viimeisimmän hoidon jälkeen sädetetyn alueen iho on ollut aika äkäisen punainen ja hiukan aristava. Onneksi minulla on nyt neljän päivän hoitokatkos johtuen Linac2:n huollosta, jospa iho ehtisi vähän toipua tänä aikana. Käsivarsikin on taas pyrkinyt turpoamaan. Aika selvä yhteys sädehoitoon tuolla turvotuksella tuntuu olevan, joten elättelen toiveita että sädehoidon jäätyä taakse tulisi turvotuksestakin ollutta ja mennyttä. Onneksi uiminen, jumppa ja tukihiha helpottavat tähän hätään.

Kun kilpirauhasesta ei syytä nivelvaivoihin löytynyt, täytynee myös käydä apteekissa hankkimassa lääkärin kirjoittama vaihdevuosilääkitys. Kyseessä on hormonikorvaushoitoja edeltävän ajan valmiste, kauppanimeltään Bellergal, jota on käytetty lähinnä lievittämään kuumia aaltoja. Apteekista sitä ei enää saakaan kuin erikseen valmistettuna. Siitä, auttaako lääke nivelvaivoihin, ei ole mitään takuuta, mutta kokeilemattahan ei voi tietää. 

Sairaslomaa minulle on kirjoitettuna enää ensi viikko. Pitkään arvoin keskenäni pyydänkö vielä lisää sairaslomaa vai olisinko sittenkin jo kykenevä tarttumaan tutkimustyöhön. Psykiatrini kannustamana olen nyt päätynyt siihen, että sairasloma saa jatkua vielä syyskuulle. Syys-lokakuun vaihteessa lähden sitten puolivirallisesti pariksi viikoksi kenttätöihin ja kirjastoja koluamaan. Lentoliput on jo varattu kaikessa hiljaisuudessa, lääkäreiltä lupia kyselemättä. Olkoon se siirtymäriitti syövästä normaalielämään.