lauantai 3. huhtikuuta 2010
Lankalauantai
Tämä toinen CEF on kyllä pistänyt naisen polvilleen. Ottaisin tuhat kertaa mieluummin ne luu- ja lihaskivut joita ensimmäisestä doketakselista tuli kuin tämän pahoinvoinnin. Torstai-iltana sisällä olisi kaiketi pysynyt vain Rapalan viisikoukkuinen, ja vaikka eilinen alkoi paremmissa merkeissä, posliinialttarin ääreen illalla päädyttiin. Tänään en ole uskaltanut yrittääkään syödä paljon mitään. Onneksi on tuota vararavintoa, mutta ventiksi tällainen nestepaasto kyllä vetää. Merkittävä osa päivästä onkin kulunut nukkuen tai ainakin vaakatasossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Voi kurjaa!
VastaaPoistaToivottavasti pahoinvointi on merkki hoidon tehosta.
Voimahaleja!
Ei kiva :( Että kannattaa hakea kaikki pahoinvointilääkkeet ihan suosiolla sitten kun tuo CEF alkaa. Tähän asti olenkin syönyt hyvällä ruokahalulla, joten vararavintoa ainakin riittää.. Toivottavasti olosi paranisi pian!
VastaaPoistaOih, toivottavasti käänne parempaan tapahtuu pian. Varmasti tuon luokan pahoinvointi vie voimat urheimmastakin sytoilijasta. Ehkä kestämistä auttaa tieto siitä, että lääke on todistetusti toiminut tehokkaasti.
VastaaPoistaKAUHISTUKSEN KAUHISTUS !
VastaaPoistaOotko pystynyt niitä pahoinvointitabletteja ottamaan ?
Pyysin ite sairaalasta kokeeksi niitä kalliimpia (apotekissa hinta about 125,00 ennen kelaväh.), taidan säästää cef-kuuriin, sain niitä kaksi.
Pahoinvointi on kauheeta ! Olen aina kärsinyt pahoinvoinnista, jos sitä vaan on tarjolla, kuten aavan meren ylitykset myrskyssä ja pikkumutkaset jyrkät tiet ja leikkaukset jne. Tosi on, että tämä doketakseli ei sitä pahaa oloa tuonutkaan, vaan todellakin nuo lihaskivut ja ihme kolotukset.
Päässä leijailee ja heikko olo on vähän väliä. Happihyppely kenties auttaa, yritän rohkaista mieleni tänään.
TOIVOTAN KITSUNE TSEMPPIÄ, ETTÄ SE PAHOINVOINTI MENEE OHI !!! Ei kait se hyvä ole pelkällä nestepaastollakaan olla. Mietin sitä, että kun sairaalasta saamissani lapuissa luki, että ITSE ET VOI VERIARVOIHISI vaikuttaa, niin eikö todellakaan ravinto niihin mitään auta.
Meikkä + 2 kg ainakin yrittänyt, että ravinto auttais ; )
pirtsikka
VIELÄ piti sanomani, meikkä kun on ollut "Mr Bean" -tapaus.
VastaaPoista1. rinnan magneettilausunto ei ollut edes koneella, kun meikkää kärrättiin leikkaussaliin
2. hakaset loppuivat ja jatkettiin ompeleilla
3. lääkärin ekassa hoitokeskustelussa keuhkoröntgenin lausunto puuttui, totesin, että sarkooman seurannassa mulla on todettu, että niitä keuhkoja tarttis tsekkailla, kun niissä jotain on, onneksi lääkäri kirjoitti asian röntgenmeetingiin
4. satuhoidossa ollessani, kysyin peruukkilapun perään, johon hoitajani Satu sanoi, ettei lääkäri ole hyväksynyt mun peruukkitodistusta tai mikä lie
ETTÄ SILLENSÄ Mr Bean - meininkeissä mutta TAISTELUMIELELLÄ kuitenkin, niinkuin me kaikki ; )
pirtsikka
Voi harmi, on kyllä todella kurjaa kurkistella wc-pyttyyn. Toivottavasti pahin on äkkiä jo ohi, ja ajattelen kuten Tintinkin edellä: toivottavasti tämä on merkki hyvästä lääkkeen tehosta. Voimia !
VastaaPoistaHeippa kaikki ja kiitos tsempeistä, eilisen selvisin jo ilman lähempää tuttavuutta IDOn kanssa ja kyllä tässä parempaan päin tunnutaan olevan menossa. Siihen pistän itsekin toivoni että jos minusta tuntuu kurjalta, tuntuu syöpäsoluista (tai "mustasoluista" niin kuin nelivuotias on ne nimennyt) vielä kurjemmalta.
VastaaPoistaParemmalla aikaa vielä muutama lisäkommentti...
VastaaPoistaTee, mulla ei se Granisetron tunnu tekevän kyllä tuon taivaallista eroa olossa suuntaan tai toiseen. Torstaina otin sitäkin mutta oksensin silti.
Pirtsikka, ei ollut siis mulle pahoinvointilääkkeistä(-kään) tällä kertaa apua, mutta tietysti en voi tietää kuinka kurjaksi olo olisi mennyt ilman. Kuulemma jos on taipumusta saada pahoinvointia muuten, CEFistä saa todennäköisesti rajummat voinnit. Itselläni ei edes ole...
"Mustasolut" - hyvä oivallus nelivuotiaalta ;) Kiva, että olosi on jo ainakin vähän kohentunut :)
VastaaPoistaEllen olisi lukenut näitä sun kokemuksiasi, olisin varmaan yrittänyt sinnitellä ilman pahoinvointilääkkeitä - kun en yleensä helposti voi pahoin. Mutta ehkä nyt muistan ne lääkkeet ottaa ihan suosiolla sitten kun ne on ajankohtaisia.
VastaaPoistaNäitäkö yksi enää? Pahalta tuntuu puolestasi silti, on se niin rankkaa. Muuta osaa sanoa kuin ajatuksissa olet ja toivon sinulle parempaa huomista. Kyllä se tuleekin.
VastaaPoistaP.s. Kiitos vierailusta. Totta, kampakeramiikka esikuvana.
Voi, toivottavasti ne ny lähtee sinne Abinkribboon ja vikkelästi, ne syöpäsolut siis. Jaksamista!
VastaaPoistaTee, juu, jos tämä on tulos pahoinvointilääkkeiden jälkeen niin ehkä en minäkään kokeile olla ilman...
VastaaPoistark, kyllä näitä CEFejä ainakin kaksi vielä on lusittavana. Tuloksista sitten riippuu tuleeko lisää CEF-kakkua. Ja hiukan vavistuksella ajattelen että toinen satsi saattaa tulla vielä leikkauksen jälkeen. Niin kovasti kun olenkin psyykannut itseäni sytohoitoihin, tämä pahoinvointi kyllä syö naista.
Kiara, kiitos, kyllä täällä jo taas jaksellaan.
Tsemppiä! Jokaisen pahoinvointikerran jälkeen on yksi vähemmän kärsittävänä... (siis samaan tyyliin kuin synnytyksen alla supistuskia kärsiessä muistutettiin... yksi supistus vähemmän jäljellä). Voimia toivottelen! Koeta nauttia kevään valosta, kun kykenet!
VastaaPoista-Aku-
Akullekin kiitos tsempeistä. :)
VastaaPoista