Sanat ovat tosiaankin olleet hukassa viime päivinä, omat vähäiset kuulumiset eivät ole tuntuneet edes kertomisen arvoisilta. Tarvittiin rk ja Tee herättelemään minua tästä horteesta.
Olen tosiaan voinut ihan hyvin, jaksanut puuhastella ja ulkoillakin rauhalliseen tahtiin ilman isompia sydämentykytyksiä. Ihmeellisiä aristuksia ja kolotuksia on kuitenkin ilmaantunut kuluneen viikon aikana, ePäpesäkkeet siellä taas elämöivät ennakoiden lähestyvää lääkärikäyntiä. Viimeisimpänä on kipeytynyt vasen ranne. Oma arvaukseni on että joku CEFillä kiusattu verisuoni on katketa napsahtanut. Tulevan torstain tiputuksessa täytynee siirtyä käyttämään oikeaa kättä, jota olen tähän asti säästellyt siltä varalta että tarvitsen vielä toisen satsin sytostaatteja leikkauksen jälkeen.
Tulivuoren tuhkapilven leviämistä ja siitä seurannutta lentokaaosta uutisista seuratessani olen todennut että jos tätä syöpää ei olisi sattunut, olisin ollut tämän viikon kongressissa Lontoossa ja olisin tällä hetkellä jumissa Brittein saarilla. Jonkinmoinen onni kai tässäkin onnettomuudessa...
lauantai 17. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No jaa. Itse taitaisin kyllä syövän sijaan kuitenkin ottaa jumittumisen GB-saarille vaikka pitemmäksikin aikaa . Asuin siellä monta vuotta ammoisessa nuoruudessani, silloin hippiaikoihin (!), ja kivaa oli. No nuorena kaikki oli kivaa, tietty.
VastaaPoistaSanattomaksihan täällä syöpäblogeissa meinaa mennä, kun haluaisi rohkaista ja lohduttaa, olla edes virtuaalisesti läsnä, tsempata. Aina ei tule hyviä uutisia - kumpa tulisikin - aina ei ole tsempattavaa, joutuu luopumaan tai luovuttamaan. On niin tyhjä ja avuton olo, jos pystyy vain saattelemaan, mutta arvokasta sekin. Tätä elämän matkaa on pakko kuitenkin jatkaa. Joskus, aika useinkin, se on jopa mukavaa. Nyt nautin lumen lähdöstä ja pienistä aluista kukkapenkissä. Ei olisi uskonut tuon lumimäärän ikinä sulavan. Hyvä aurinko.
Voimaa ja rohkeutta sinulle tulevan viikon koitoksiin! T. ärkoo
Heips,
VastaaPoistaSuonet ovat tosiaankin kovilla tuon sytojakson aikana. Minulla on edelleen tiputuskäden suonet kireät ja kipeät ja hoidoista on kuitenkin jo monta viikkoa aikaa.
Mukavaa, että vointisi on hyvä ja jaksat touhuilla.
Kiva, että laitoit vähän kuulumisia :) Sellainen kokonaisvaltainen hoito (jonka Sanna mainitsi omassa blogissaan) olis kyllä ihanteellinen - voisi päästä mm. vähemmillä sydämentykytyksillä, jos mm. tyroksiinit saataisiin säädettyä hoitoihin sopivalle tasolle. Tein taas oman säädön niin, että palasin neljäsosanapin verran ylöspäin (olin siis alkuvuodesta tiputtanut useamman viikon välillä jo kahdesti syksyn annoksesta tuon verran alaspäin) heti ensimmäisen Taxon jälkeen, kun kortisonin vaikutus oli lopussa. Ehkä kuvittelen, ehkä tällä ei ollut mitään vaikutusta tykytyksiin, mutta EHKÄ tällä kertaa tykytyksiä on ollut vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Ainakaan tämä ei pahentanut tilannetta. Mutta ennen tiputusta en säätöä uskaltanut kokeilla ja kardiologin luona unohdin ottaa asian puheeksi, niinkuin olin aikonut.
VastaaPoistaihana kuulla sinusta, kyllä tässä on tullut jo tavaksi käydä päivittäin kurkistamassa tänne :-)
VastaaPoistaKaipaisitko muuten joskus leppoisaa ulkoiluseuraa? kysyy nimimerkki "itsekin ihan rapakuntoinen"
Mukava lukea kuulumisiasi!
VastaaPoistaEräät ystävät ovat jumissa brittein saarilla, ja heillä kuulostaa olevan oikein mukavaa siellä. Toiset ovat jumissa keskempänä eurooppaa, sielläkin aika kuluu:) Sitten on toki heitä, joilla oli elämää suurempi reissu tiedossa, ja se nyt ainakin siirtyi.
Vieköön lämmin kevättuuli sinulta ePäpesäkkeet mennessään!
Jes Kitsune - kiva kuulla kuulumisia, hyvä, että olet jaksanut puuhastella ja ulkoilla - "kylä lähtee" ennen seuraavaa ... meikällä samat biorytmit ... ensi viikolla taas kunnon latinki (satuhoito) päälle, jos vain veriarvot antavat myöden. Ja kortisonia nassuun.
VastaaPoistaVielä muutama päivä tätä melken normia ... NAATISKELLAAN ; )
pirtsikka
Mukava että olet jaksanut ulkoilla. Kaikenlaiset omituiset kipuilut kai kuuluvat asiaan, ja hmm.... valitettavasti jonkun aikaa, ePäpesäkkeitä riittää ainakin itselläni : ) Suonet kyllä kärsivät sytoista, kipusi voi hyvinkin johtua siitä. Itsellä katkesikin kerran joku hiussuoni tiskiallasta kuuratessa, nosti sellasen patin. Ja käsivartta venytellessä tuntui pitkään kipeältä.
VastaaPoistaPeesaan rk:ta ja mieluusti olisin brittien vaivana ! Mutta poikasi ei ehkä kotona olisi samaa mieltä. Joten mukavia kotipäiviä ja hyvää oloa !
rk, kieltämättä itsekin vaihtaisin tämän taudin milloin tahansa jumitukseen Brittein saarille. Mutta yritin jotain positiivista tästä tilanteesta repiä.
VastaaPoistaTilu, samalla lailla kipeiltä ja kireiltä minullakin ovat suonet tuntuneet.
Tee, elimistö kai myös tottuu taxoon. (CEFiin ilmeisesti ei...)
jovain, olen kummallisen kiireinen sairas, mutta pidän ulkoiluseuratarjouksen mielessä...
tiina, minullakin on tuttuja jumissa vähän eri puolilla. Aika hurjalta tuntuu että purkautuva tulivuori saa koko maanosan sekaisin.
pirtsikka, tsemppiä seuraavaan hoitoon ja nautitaan nyt tosiaan näistä muutamista "normaaleista" päivistä.
betty, jostain tuollaisesta hiussuonen katkeamisesta luulen olleen kyse. Eilen ranteessa oli vähän turvotusta, tänään se on kuitenkin jo parempi.
Eika vaan sita maanosaa! Tulivuori on aiheuttamassa kaaosta useilla lentokentilla tallakin puolella maailmaa. Jos jotain positiivista tasta haluaa hakea niin hieman lohduttaa etta kyse on luonnonilmiosta eika ihmisen aiheuttamasta katastrofista.
VastaaPoistatei, totta kyllä, vaikutuksethan heijastuvat joka puolelle vaikka sitä ei täällä tiedotusvälineissä juuri mainita.
VastaaPoistaJoo, n. 40000 matkaajaa jumissa talla pienella saarella.
VastaaPoistaMutta se ei ole tarkeaa.
Blogin aiheeseen liittyen, yritin tanaan puhelimitse tilata aikaa taalla yli 40-vuotiaille vuosittaiseen gynetutkimukseen automaattisesti kuuluvaan mammografiaan eika kukaan vastannut. Lahetin sahkopostia enka vielakaan ole saanut vastausta. Yleensa yliopistosairaala on vastannut reippaasti.
tei, joukossa ei varmaan ole tarpeeksi suomalaisia että se huomioitaisiin täällä uutisissa...
VastaaPoistaToivottavasti saat pian jonkun langanpäähän sairaalasta.