maanantai 5. huhtikuuta 2010

Hauenruotoja ja ketunkorvia

Viime yönä näin unta että suuni oli täynnä kaksihaaraisia hauenruotoja. Kun heräsin, tuntui vieläkin siltä kuin muutama ruoto olisi ollut kielen päällä. Oikeasti kyse oli kuitenkin vain siitä että suuni oli niin kuiva.

Voin paljon paremmin, kiitos kysymästä. Eilen pystyin jo appivanhempien luona syömään hiukan pääsiäisruokia, vaikka olinkin aika varovainen vietettyäni lauantain nestepaastolla. Tänään ruoka on jo maistunut jokseenkin normaaliin tapaan.

Vaikka lääkärille vakuutin pärjääväni päivittäisten Neupogen-pistosten kanssa, minulta on mennyt täysin sisu kaulaan pistämisen suhteen. Lauantaina pistin itse ja jouduin tökkimään monta kertaa ennen kuin sain neulan ihooni. Mies onkin nyt saanut erikoistua pistäjäksi. Tänään unohdin piikityttää Neupogenin ajallaan. Sitten pitikin odottaa miestä kotiin, toivottavasti tämä viivytys ei nyt maailmaa mullista.

CEF on vienyt ne loputkin hiukset, jotka doketakseli päähäni vielä jätti. Doketakselin jälkeen seurasi ikään kuin yksi rajumpi hiustenlähtö, jota kesti muutaman päivän ja sitten se laantui. Ensimmäisen CEFin jälkeen hiustenlähtö alkoi uudelleen ja jatkuu vain. Nyt alan olla aika kalju. Sisälläkin vähän paleltaa päänahkaa. Onneksi ystäväni M toi tuliaisiksi ihan minua varten värkätyn 'sytomyssyn', tällaista ei varmaan monella olekaan:

11 kommenttia:

  1. Ihana "sytomyssy"! Täällä mittaillaan lämpöjä edelleen. Kiva, että sulla on ollut jo lähes normaali päivä tänään :) Johan se oli aikakin.. Kyllä meilläkin saa mies olla piikittäjänä, jos niitä pistoksia tulee. Vetoan siihen, että on ollut intissä lääkintämies ;)

    VastaaPoista
  2. Ihana myssy!
    Hyvä, että voit jo paremmin.

    VastaaPoista
  3. Mukavaa, että vointi on paranemaan päin.
    Onpas hieno "myssy", ketunkorvat päässä. Jos ois pitkä häntä siinä vielä niin voisit kulkea ketunhäntä kainalossa. :)
    Niitä tavallisia sytomyssyjä olen vaan värkkäillyt.

    VastaaPoista
  4. I-H-A-N-A myssylöinen! Mainio! Kiva, kun voit jo hieman paremmin!!

    VastaaPoista
  5. No, nythän sinusta tuli kettutyttö ;)
    Hieno myssy.
    CEF vei minultakin viimeiset hahtuvat päästä. Nyt runsas kuukausi viimeisestä satsista on taas parin millin sänki päässä :D

    VastaaPoista
  6. Mahtava pipo, sopii sulle kuin nenä päähän! Ja hienoa että ruoka taas maistuu - ehkä voimme järjestää taas joskus täti-illallisen ihan sen mukaan miten vointisi sallii?

    VastaaPoista
  7. Aivan mahtava pipo!! <3

    VastaaPoista
  8. Kerrassan suloinen myssy, aivan ihastuttava! Niin sinua itseäsi :-)

    Paranevaa vointia ja kohenevaa ruokahalua sinulle!

    VastaaPoista
  9. KITSUNE - MYSSY ON MUISKISTA SULOINEN ; ) Aivan ihana. Mitähän lie karvakasoja meikkä löytää päähänsä ... kekseliäisyyttä löytynee, menen 9.4. kampaajalle ajamaan hiukset vex. Nyt muuten kihelmöi pää ja tekis mieli raapia oikein kunnolla. Tukkani olen pessyt hellävaroen, loitontamiskamppanjani hiuksista pitämiseen on suht onnistunut - en välitä niistä "hiirenhännän" vertaa. Hyvä sanoa vielä, eikö ; )
    Hienoa Kitsune, että olet saanut sapuskaa alas.
    TOI KETTUMYSSY ON NIIIIN MAHTAVA !!! M on ihana immeinen.
    vointeja
    pirtsikka

    VastaaPoista
  10. Kiitos kaikille teille myssykehuista ja vointitoivotuksista. :) Koko ajan paremmin täällä voidaan.

    Tee, vointiasi tässä pohdiskelen - ilmeisesti jouduit jäämään sairaalaan. Näitä muiden neutropeniajuttuja sivusta seuranneena en voi olla ihmettelemättä miksi asiat pitää tehdä vaikeimman kautta. :(

    Anitta, totta puhuen minulla on olemassa myös ketunhäntä. ;)

    Tilu, olen laskenut leikkiä jo vuosia olevani kettutäti. Nyt sitten näytänkin siltä.

    Sarianna, täti T:n kanssa on hiukan ollut jo syömisestä puhettakin. Pitäisi vain löytää kalenterista aikaa. Sairaslomailijaksi olen kummallisen buukattu.

    Pirtsikka, oma pelastukseni ovat olleet kauniit huivit. Peruukki tuntuu jokaisella käyttökerralla ikävämmältä. Ihan niin räväkkä en ole että kulkisin ketunkorvissa kaupungilla. :D

    VastaaPoista
  11. Kun itse aikoinani ajelin hiukseni pois (lähinnä esteettisyys- ja käytännöllisyyssyistä), huomasin itsekin tuon palelemisen - ja sen, että pää tuntui pelottavan paljon hauraammalta ja haavoittuvammalta kuin pitkän, joskin päälaelta jo harvenneen hiuspehkon peittämänä. Aika nopeasti tuohon sitten tottui. Päähineitä en ole vieläkään oppinut käyttämään kuin pakkasella.

    Taannoisesta kuvasta päätellen sinulla on sen verran kaunis kallonmuoto, että sitä kelpaakin näyttää. 8-)

    VastaaPoista