sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kirjeitä huoneesta 13

(Huoneeni numero on tosiaan 13, onneksi en ole taikauskoinen.)

Täällähän on kuin hotellissa. Minulla on oma kylppäri ja telkkari ja ateriat kannetaan eteen. Näkymät voisivat olla tietysti paremmatkin kuin sairaalarakennuksen sisäpiha, mutta en valita. Teemaan sopivasti satuin saamaan pinkin pyjaman ja tänä aamuna tuotiin samanvärinen puhdas tilalle kun viime yönä hikosin edellisen litimäräksi kuumeen laskiessa. Varhain aamulla ei kuumetta ollut laisinkaan, nyt se on hiljaksiin taas hivuttautunut ylöspäin mutta eilisiltaisia lukemia ei vielä olla lähelläkään. Jospa antibiootti alkaisi purra...

Verta minusta on laskettu melkein kuin pistettävästä siasta. Alan tuntea itseni neulatyynyksi. Mistähän sekin johtuu että pistäminen tuntuu sattuvan joka kerta enemmän? Viimeisimmät verikokeet olivat aamulla mutta tuloksia en ole vielä kuullut mistään. Päivystävä lääkäri käy kierrolla vasta puolenpäivän tietämillä tai hiukan myöhemmin, joten aikaisintaan alkuiltapäivällä selviää mitä minulle jatkossa tapahtuu. Siihen asti on hyvä loikoilla tässä, sängyn pääpuoli kohotettuna ja läppäri kääntöpöydällä edessä. Mikäs kiire minulla olisi, valmiissa maailmassa.

9 kommenttia:

  1. Hyvä asenne tosiaan :)

    VastaaPoista
  2. Lötköileppä rauhassa nyt siellä!!
    Tänä viikonloppuna onkin ollut vähän pöhköä, kun kaksi blogi-syöpäsisarta on joutunut sairaalahoitoon. Pistää miettimään, kuinka pirullista sairautta vastaan tässä taistellaankin.
    Hirmuisesti hyviä vointeja ja nauti vaaleanpunaisesta yöpaidasta!! (minä en ikinä kokoni takia ole saanut vaal.pun yökkäriä sairaalassa... ihme kateellisuus tähänkin asiaan :D)
    Paranemis-Halitus

    VastaaPoista
  3. Terhi, asennetta täytyy ottaa aina välillä peliin. :D Ei tässä prässissä muuten kestäisi kasassa.

    Sanna, kuulemma väri määräytyy koon mukaan, täällä pienin koko on vaaleankeltainen ja seuraava sitten vaaleanpunainen. En tiedä onko sama värikoodisto käytössä kaikkialla. Kättärillä kun synnytin mulla oli kyllä vaaleansininen yöpaita.

    VastaaPoista
  4. Hih...just sen takia katos, mä olen jäänyt ilman vaalenapunaista yökkäriä... Liian suuri olen :) Siinä oliskin hyvä tavoite: laihtua niin, että mahtuupi sairaalan vaaleanpunaiseen yöpukuun :D :D :D :D

    VastaaPoista
  5. Hyvä asenne sinulla. En voinut mitään, tippa tuli silmään kun luin näitä sairaalajuttujasi. Lämmin virtuaalihalaus sinulle - voimia!

    VastaaPoista
  6. No voi hurja, kyllapa sinua koitellaan, mutta onneksi kai parempaan pain menossa ainakin taman kuumeen/tulehduksen osalta.

    Itsekin olen ollut heti lomalta paluun jalkeen korkeassa kuumekierteessa, jolle ei loydy selitysta (taalla kun ne syyt ei laakareita kiinnosta vaan maaraavat vaan jotain oireiden helpottamiseksi :(

    Tsemppia ja hanta pystyyn, kettuseni :)

    VastaaPoista
  7. Sanna, tavoitetta tuossakin. :D En tosin tiedä onko nämä vaaleanpunaiset myös lyhyitä (itse olen kokonaista 157 cm lattiasta päälakeen), ainakin nämä minulla nyt olevat housut on mullekin lyhyet. :D

    jovain, kiitos :)

    tei, ei kuulosta kivalta tuommoinen kuumekierre, toivottavasti löytäisit lääkärin joka alkaisi selvittää syytäkin. :( Paranemisia sinne päin.

    VastaaPoista
  8. Eiksne jotenkin näin mene ne värit, ainakin HUSissa? Ihan unisex-kokoina:

    XS = keltainen
    S = vaaleanpunainen
    M = vaaleansininen
    L = vihreä
    XL = ruskea

    (sinivihreä) Aku

    VastaaPoista