maanantai 24. toukokuuta 2010

Viikon alkajaisiksi

Aloitin viikon käymällä tapaamassa psykiatria. Puhua pulputin taas sen tunnin verran vai menikö siinä vähän enemmänkin? Käytiin läpi käänteitä sitten viime tapaamisen, ja olihan niitä. Välillä piti nenääkin niistää. Tulevastakin oli puhetta, ja siitä, mitä sitten sairasloman jälkeen. Psykiatri ehdotti, että voisin alkuun tehdä osa-aikatyötä ja saada osa-aikaisen sairauspäivärahan. Kun ehdotusta päässäni hetken kääntelin, se alkoikin kuulostaa tosi hyvältä. Vaikka toisaalta mieli palaakin päästä tarttumaan väitöskirjaan ja saada se valmiiksi, en tiedä olenko heti sädehoidon jälkeen sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään siinä kunnossa että pystyn vaadittavaan loppurutistukseen. Täytyypä selvitellä onnistuisiko tällainen pehmeä lasku töihin ja ottaa tuo osa-aikasairasloma lääkärinkin kanssa puheeksi.

Seuraavan tapaamisen sovimme psykiatrin kanssa elo-syyskuun vaihteeseen. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, sinne asti on melko selvät sävelet, mutta sen jälkeen olen - toivottavasti - hoitopolkuni kulkenut ja pitäisi osata löytää tie takaisin tavalliseen elämään.

13 kommenttia:

  1. Pitäisi vissiin kysellä tuota psykiatrin aikaa itsellekkin pikku hiljaa. Toivottavasti tuo pehmeä aloitus onnistuu.

    VastaaPoista
  2. Tee, kysy ihmeessä. Psykiatri muuten mainitsi että nyt keväällä HUSilla on ollut joku ryhmä rintasyöpään sairastuneille pienten lasten äideille, jatko oli vielä epäselvää mutta jos sellaista syksyllä aloittaa siihen voisi olla saumaa päästä - saattaisi kiinnostaa sinuakin?

    VastaaPoista
  3. Minulla kävi tuuri (tai osasin itkeä riittävän pitkään ja surkeasti oikeassa paikassa), niin että sain psykiatrin vastaanoton aina ennalta tietämääni tai odottamaani pahaan paikkaan. Sellaisia syöpätien alussa riitti; leikkaukset, diagnoosit, tulokset, halu kuolla, hoidot, paluu työhön, jne... Kävin alussa viikon välein, sitten harventaen, yhteensä 14 kertaa reilun puolen vuoden ajan. Aika monta saavillista ahdistusta siinä ehti kippaamaan, kunnes vähitellen tuli sellainen olo, ettei ole enää kipattavaa ja tuntui hyvältä ja turvalliselta lopettaa.
    Olen moittinut HUS-hoitoa persoonattomaksi ja tehdasmaiseksi (teknisesti hyvää kyllä), mutta tästä HUS/psyk.pkl:n sarjasta olen kyllä tosi hyvilläni ja kiitollinen, se pystyttiin räätälöimään hyvin tarpeitani vastaamaan.
    Ei varmaan kaikille sovi tai ole hyödyksi, mutta kannattaa ottaa vastaan jos mahdollista. Kirjoitan tästä siksi, että muutkin rohkaistuisivat käyttämään palvelua. Syöpä kaikissa vaiheissaan on liian rankka kokemus.

    VastaaPoista
  4. rk, en tiedä olisiko kyse siitä että olen lähtenyt omalle polulleni poikkeusreittiä eli syöpätautien klinikan kautta, mutta itse olen kokenut saaneeni ainakin tähän saakka yksilöllistä hoitoa ja alusta asti minulle tarjottiin mm. sosiaalihoitajan ja psykiatrin palveluja. Lisäksi henkilökunta osastolla on ollut todella ystävällistä, vaikka kaikkia en olekaan tavannut kuin sen yhden hoitokerran.

    VastaaPoista
  5. Osa-aikatyö kuulostaa musta tosi hyvältä idealta, kun peilaan asiaa omaan työhönpaluuseeni. Suosittelen lämpimästi. Ja jos voimaannut nopeammin, toisinpäin on varmasti helpompi muuttaa suunnitelmia, eli ruvetakin kokoaikaiseksi.
    Tosi omituista, mutta mitä enemmän luen jengin juttuja, sitä enemmän munkin tekee mieli psykiatrille... tahtoo oman kallonkutistajan, kuulostaa niin helpottavalle ! : )

    VastaaPoista
  6. (Sup-sup Betty: Oli nuori ja komeakin vielä.)

    VastaaPoista
  7. Osa-aikatyö on varmasti tosi hyvä vaihtoehto. Olisiko sinun mahdollista tehdä esim. 3 päivää viikossa töitä, vai ajattelitko lyhentää jokaista työpäivää? Itsekin varmaan teen taas syksyllä 6-tuntista päivää kun pienet koululaiset aloittavat opintiensä.

    VastaaPoista
  8. betty, en taida olla kovin pahasti psykiatrin tarpeessa, mutta toisaalta on ihan mukavaa saada pärjäämisestään psykiatrin arvio, vaikka onkin vähän huono omatunto siitä että ehkä vien ajan joltain enemmän sitä tarvitsevalta. Mutta ehkä tätä voisi pitää ennaltaehkäisevänä työnä.

    Kissaemo, laskeskelin että jos teen 55% työaikaa voin tehdä nelipäiväistä viikkoa JA lyhyempää päivää. :) Projektin johtaja on onneksi hyvin joustava tällaisten järjestelyjen suhteen.

    VastaaPoista
  9. JES Kitsune - kuulostaa enemmän kuin hyvältä ! Teet sopimuksen työnantajasi kanssa, olet valmis tekemään 40 - 60 % vähemmän töitä ja kelalle sitten lappu siitä - Kela-hakemuksessa on sivu tällaista osasairauspäivärahahakemusta varten sv 8 vimppa sivu.
    ET sinä vienyt keneltäkään aikaa ollessasi "palaverissa". Meikkäkin olis "palaverin" tarpeessa, mulla jysähtää varmaan myöhemmin ja suuresti,
    HUI SENTÄÄN, sitä hetkeä odotellessa, MUTTA tämän toukokuun olen TERVE tai 4.6. asti !!! sitä ennen vain syömättä/juomatta ja verikoe ; )
    pirtsikka

    VastaaPoista
  10. Hienoa kuulla, että psykiatrista on apua ja toivottavasti pehmeä lasku töihin onnistuu :)

    Itse olen saanut hyvää hoitoa Töölön sairaalassa, Naistenklinikalla ja Syöpiksellä. Ja kaikkia mahdollisia palveluja on tarjottu myös minulle. Tähän asti olen pärjännyt perheen ja ystävien tuella, mutta voi olla, että tässä vielä tarvitaan muitakin kuulevia korvia. Eilen oli vihoviimeinen CEF, mutta mitä sen jälkeen... Saattaa olla edessä pudotus korkeelta ja kovaa, kun tästä eteenpäin olen ihan omillani. Jaksaminen töissäkin arveluttaa. Kuinkahan pitkään huolivat vielä Syöpiksen psykiatrin pakeille?
    Riitta

    VastaaPoista
  11. pirtsikka, kysy ihmeesssä 'palaverin' mahdollisuudesta omalta lääkäriltäsi! Verikokeet on mullakin taas edessä - huomenaamulla.

    Riitta, onnittelut viimeisestä CEFistä! Säteitä et ilmeisesti sitten saa kun sanoit että nyt olet omillasi?

    Ymmärsin että mulla tuo seuraava syöpiksen psykiatrin käynti tulee olemaan sen kartoitus tarvitsenko jatkoa ja jos tarvitsen, minkälaista ja missä. Sullakin on varmaan ainakin kontrollilääkäri 3 kk päästä? Siellä voinee ottaa tuon psykiatriasian esiin jos tuntuu siltä. Osaavat varmaan ainakin ohjata eteenpäin. Tai sitten työterveyshuollon kautta.

    VastaaPoista
  12. Säteitä ei tule, kun sain tuon uuden tissin samalla leikkauksella ja kasvain oli kakkosta, vaikka kainalon joutuivatkin tyhjentämään. Kontrolli on vasta joulukuussa, mutta eiköhän ne siellä syöpiksellä auta aikaisemminkin, jos on tarvis. Sillävälin nautin kesästä ja työstä hormonien voimin :)
    Voimia tulevaan operaatioon, Kitsune! Olet hyvissä käsissä!
    terkuin Riitta

    VastaaPoista