Tänään olin ennen kahdeksaa Meilahdessa verikokeissa. Labrahoitajaksi sattui tuttu, kuorokaveri. Kuorossa kyllä tiedetään poissaoloni syy, mutta silti tuntui vähän kummalliselta törmätä "väärissä" ympyröissä. Hän ei alkuun ollut tunnistaa. No, enpä ole tunnistaa itsekään kun peiliin katson, melkoisesti on naama muuttunut kun kulmakarvat ja ripsetkin ovat melkein karisseet. Verinäytteet saatiin siinä kuulumisten vaihdon ohessa otettua.
Olin muistellut että minulla oli aika lääkärille tuloksia kuulemaan 10.30, mutta muistanut väärin. Aika olikin vasta 11.30. Ei se mitään, olin sopinut treffit syöpiksen kahvilaan. Kolmatta tuntia vierähti kahvilassa ja kävellessä Meilahdessa. Ihana keväinen auringonpaiste ja vihdoinkin lämmin ilma, vaikka puheenaiheet olivatkin vakavat. Vaikka tämä sairaus on jokaisella erilainen ja omanlainen, paljon yhdistävää löytyy.
Lääkärini oli aikataulusta edellä, joten sattuipa hyvin että olin ajoissa odottelemassa. Jäi enemmän aikaa keskustelulle ja kysymyslistalleni. Listan jokaista kohtaa ei tosin edes tarvittu, koska lääkärini otti hoidon jatkon puheeksi ennen kuin ehdin siitä kysyä. Ylihuomenna siis saan toivottavasti viimeisen sytostaatin (veriarvot olivat ok) ja viikon päästä vaikutusta vielä tutkitaan tomografian avulla. Tomografian tulokset kuulen lääkäriltäni sitten toukokuun lopulla, ja jos ne näyttävät hyvältä, seuraava hoito onkin sitten leikkaus. Alustava päivämääräkin näkyi lääkärini tietokoneelta, 14.6. Siispä näillä näkymin menen heti Pariisista palattuani matkalaukkuja purkamatta Naistenklinikan rintakirurgiselle osastolle. Leikkausta seuraa vähintään kuukauden toipumisjakso, ja sen jälkeen, jälleen mikäli tilanne sen sallii, alkavat sädehoidot. Ennen niitä tehdään kuitenkin vielä rutiininomaisesti tomografia, ja jos siinä ilmenee että kahden kuukauden jakson aikana on tullut takapakkia, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tämä tieto rauhoitti mieltäni kovasti. Niin mielelläni kuin toisaalta pääsenkin solunsalpaajista eroon, tuo kahden kuukauden jakso ilman lääkitystä myös jännittää. Sairaslomaa jatkettiin saman tien sädehoitojakson päättymiseen asti eli elokuun loppuun saakka.
Kysyin lääkäriltäni perinnöllisyystutkimuksista. Niitä ei kuulemma tehdä kesällä, ja tutkimuksiin on useamman kuukauden jono. Todennäköisyys että kohdallani kyse olisi perinnöllisestä sairaudesta on pieni, koska sukurasitetta rintasyöpään ei ole, mutta koska olen alle neljänkymmenen, pääsen tutkimuksiin niin halutessani. Tieto voi lisätä tuskaa, mutta tämän asian olen jo miettinyt ja haluan tutkimuksiin. Palaamme siis asiaan lääkärini kanssa myöhemmin - ehkä ensimmäisellä kontrollikäynnillä, sitten joskus sädehoidon päättymisen jälkeen? Huh, hurjaa ajatella niin pitkälle tulevaisuuteen.
Viimeaikainen huonovointisuuteni on muuten varmasti henkistä laatua, olo nimittäin huononi sairaalaan mennessä ja kuvotus paheni osastolla odotellessa. Piti ihan muistuttaa itseään siitä että en ole nyt tiputukseen menossa. Kun sitten joku tuli odotustilaan istumaan tiputustelineen kanssa, nousi silti melkein pala kurkkuun. Mutta minun vuoroni on vasta ylihuomenna. Pariisin esitelmäkin on melkein valmis. Huomisen, viimeisen hyvän päivän ennen hoitoa, aion viettää puutarhapalstalla jos ei puukkoja sada.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Selvältä kuulostaa suunnitelmat. Ei tarvitse kuin sietää hoidot ja pysyä elossa. Toivon, että kaikki sujuu ohjelman mukaan kuitenkin, vaikka taivalta riittää ja syöpätaivaltakin kalenterissa jo elokuun loppuun. Saisi olla tuleva perjantai viimeinen tätä lajia. Somaattista tai psykoa, kyllä Meikun korttelit ovat sellaisen muistijäljen jättäneet, että ei helpolla pyyhkiydy. - Ai kun se sinun matkasi menisi tosi hyvin ja unohtaisit koko ruman sanan.
VastaaPoistaJänniä tilanteita nuo tuttujen kohtaamiset "tiskin toisella puolella". Jänniä molemmille. Kummityttöni on rtg-hoitajana sädiksellä ja kuultuaan äidiltään minun olevan sinne menossa, oli sanonut että ei halua hoitaa. Liian tuttu. Kohtaaminen siinä tilanteessa pelotti. Juteltiin asia selväksi hänen kanssaan, ja satunnaiset kohtaamiset sujuivatkin sitten luontevasti muiden hoitaessa sädetykset.
Nauti puutarhapalstapäivästäsi huomenna! Ei ole puukkoja luvattu. Voimaa ja kannattelua perjantaille!
Hyvä että oli tuo lääkärikäynti kuitenkin noinkin tavallaan positiivinen. Sait asioita selville.
VastaaPoistaJoskus kun töissä oli stressiä oikein urakalla, alkoi etova olo jo työmatkan puolivälissä. Töissä oli tositosi paha olo aina aluksi. Psykologista, psykosomaattista. Jotain sellaista.
Mukavata päivää huomenna!!
JES KITSUNE vielä huominen "suhtnormipäivä" ja sitten taas saadaan kylläksemme ...
VastaaPoistaMulla on myös ollut noita psykosomaattisia, tottakai vasen keuhko särkee (TT vasta 19.5.) ja keuhkoputket rahisee ja limaa kerääntyy kurkkuun ja päätäkin särkee vähän väliä ja silmätkin arat ja nilkkoja särkee ja nikama eiku niveliä kolottaa ja hammas särkee, märäntyy varmaan suuhun ja sydän on pakahtumaisillaan ! Tää on niin tätä.
Hirveästi tarvitaan tahdon lujuutta kääntää ajatukset pois nega-ajatuksista normiin aivotoimintaan. Sitkeydellä !
Mutta kaiketi myös tosi on, että nuo satsit ja sulla Kitsune vielä enemmän kuin meikällä, pistää elimistön tosi lujille - SYÖDÄÄN NAISTA niin kuin aiemmin olet kirjoittanut, hyvin sanottu ; )
JES ihanaa aurinkoista "lomaa" ennen vimppa cefiä !!!
pirtsikka
Kiva, että veriarvot on kunnossa ja sävelet on nyt selvät :) Toivottavasti huominen on yhtä ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä kun on tänään ollut - ja sateeton myös. Tsemppilöitä!
VastaaPoistaHyviä uutisia! Jes, saat sen VIKAN hoidon perjantaina!!! Tänään oli kyllä niin ihana päivä, lämmin, aurinkoinen. Toivotaan, että huomenna jatkuu samoin sävelin. Hieman jotain ukkosen tynkää ovat lupailleet, mutta toivottavasti ei osu sinne eikä tänne :)
VastaaPoistark, ennen kaikkea toivotaan että taivalta riittää sitten syöpätaipaleen loputtua. :) Jos vain nämä sävelet pysyisivätkin näin selkeinä! Ja huomisen sääennuste näyttää ihan mukavalta puutarhatöihin. Raskaammat maankääntöhommat jätän kyllä suosiolla muille.
VastaaPoistaKiara, kyllä se lääkärikäynti ihan mukavissa merkeissä meni. Osin tuossa huonovointisuudessa kyse on mulla ehkä myös siitä, että normaali näläntunne on jotenkin hävinnyt näiden hoitojen mittaan. Usein huono olo liittyy sitten myös siihen, että edellisestä ateriasta on aikaa.
Pirtsikka, nuo silmien aristukset ja nivelkivut taitavat ihan kuulua kuvaan, itse ainakin olen ne kuitannut sytojen jälkiseurauksiksi. Ja myös sellaisen epämiellyttävän liman kurkussa... Jaksamista TT-kuvan odotukseen.
Tee, sääennuste näyttää ainakin nyt ihan lupaavalta, vaikka ei ehkä ihan yhtä aurinkoiselta kuin tänään.
Sanna, jotenkin en uskalla vielä hehkuttaa sitä vikaa... uskon sitten kun näen.
Heips ! Tässä Hentukka, kyselin sinulta tuolla palstalla, mutta huomasin sitten blogisi. Olen huono koneen käyttäjä mutta yritän. Itse sain viisi kertaa doketakseli/herceptin yhdistelmää ennen rinnan poistoa.Aikaa leikkauksesta on nyt kk.Silloin kun syöpäni löytyi ensimmäinen levinneisyys tehtiin se oli mennyt maksaan. Nyt oli ennen leikkausta maksa puhdas mutta keuhkoista löytyi pesäkkeitä joten se pirulainen oli levinnyt jo löytyessään.Näillä tiedoilla mennään kohti kesää ja jokaisesta päivästä nautitaan
VastaaPoistaHei Hentukka, kirjoittelin palstalla vastaustakin jo. Rankan diagnoosin olet saanut. :( Toivottavasti sinulla myös nuo keuhkopesäkkeet saadaan häädettyä. Jaksamista.
VastaaPoistaOn niin hyvä lukea hoitosi tehoamisesta ja selvistä suunnitelmista jatkossa. Jotenkin lisää turvallisuuden tunnetta kuulla, että hoidot tepsivät ja vaihtoehdoissa löytyy. Hyvässä syynissä olet. Tosiaan, tuo aika ilman sytoja tuntuu varmasti etukäteen hurjalta ja pitkältä..
VastaaPoistaToivottavasti kevätaurinko lämmittää sielläkin ja helpottaa selviämistä seuraavasta koetuksesta.
Lääkärisi kuulostaa hyvältä ja asialliselta, hieno juttu. Tuttua tuo, että kovin pitkälle ei hoitojakson aikana ajattele, kai aina yhdessä vaiheessa kerrallaan on tarpeeksi keskittymistä, mutta nytpä sinulla on tosiaan selvät sävelet miten edetään. Kiva että verivarvot kunnossa, kovasti tsemppiä perjantaille ! Mielikuvaharjoituksia myös ettei tee pahaa, ei, mukavaa vain on : )
VastaaPoistatiina, lämmin päivä oli ainakin tänään ja se vierähti enimmäkseen puutarhapalstalla. En aikonut itse maata käännellä mutta en sitten malttanut olla tarttumatta talikkoonkin. No, ainakin tiedän miksi huomenna on lihakset kipeät.
VastaaPoistabetty, lääkäriäni en ole varmaan kyllin kehunut täällä, mutta minulle on tosiaan sattunut todella hyvä lääkäri. Ja kiitos tsempeistä. Tänään en puutarhapuuhilta ehtinyt huomista hoitoa muistamaan tai kipuja kuulostelemaan ja olenkin voinut oikein hyvin.