sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Takaisin kaupunkiin

...ja sairaaseen todellisuuteen - heti huomenna on fysioterapia, tosin vasta iltapäivällä ja siinäpä onkin pulma: mihin tuikkaan päivähoidosta vapaalla olevan pojan, kun miehen pitäisi olla töissä ja lähi-isovanhemmat ovat lomareissulla? Otanko nelivuotiaan fyssarille mukaan kuuntelemaan kun äiti voihkii kivusta?

Olisi siellä mökillä pidempäänkin viihtynyt. Uimassa kävin melkein joka päivä - merivesikin on nyt lämmintä kuin linnunmaito. Ennen lähtöä kysäisin fyssarilta käden käyttämisestä, ja uimisen lisäksi hän antoi luvan kaikkeen tavalliseen puuhailuun. No, saaressa kun ollaan, soutaminen lienee ihan tavallista puuhaa? Uinti ja soutaminen tuntuivat kumpikin kipeässä kädessä hyvältä, eli eivät tuntuneet missään. Sädepuolen hartiankin poltin, SK 20 aurinkovoiteesta huolimatta. Kas kun soutaessa uikkarin olkain hiersi aurinkovoiteen pois... Saunassakin kävin enkä edes muistanut että saunomisesta varoitellaan ennen kuin olin jo istunut löylyssä hyvän aikaa. Seuraavana päivänä olivat sormet turvoksissa, molemmista käsistä - helle lienee ollut syypää pikemminkin kuin sauna.

Uimaproteesi ja uudet uikkarit olivat siis kovassa käytössä. Virallista Proteesia ei sen sijaan voi kehua hellemukavuudesta, sen enempää kuin Amoenan nailonisia rintsikoitakaan. Fylli-tätikin pääsi välillä käyttöön kaikkein hikisimmiksi päiviksi. Syöpää on vaikea unohtaa kun kaikkinainen epämukavuus muistuttaa siitä lähes joka hetki. Kaipaan mikrokuitua, kuka tekisi siitä myös tissipuoliliivejä (vihjeitä vastaanotetaan)? Ikävä kyllä ihan ilmankaan en osaa liuhottaa, koska sen lisäksi että näytän liivittä ja toppauksitta armottoman toispuoleiselta, ryhtini menee vinoon ihan väkisinkin.

Rouvan lyhyt kesätukka keräsi kyllä kylillä katseita, mutta oudommat eivät kehdanneet kysyä ja tutut taustan jo pääsääntöisesti tiesivätkin. Ja onhan tukka reilussa viikossa kovasti tuuhentunut, vaikka pituutta ei olekaan tullut paljon lisää. 

Arpi ei ole ihan täydellisesti parantunut, yksi rupi on edelleen jäljellä ja helle sai sen erittämään, ei kuitenkaan kovin paljon. Tuntoaisti palailee pätkittäin, mutta kainalo kai tulee jatkossakin näyttämään joltain ihan muulta ruumiinosalta (jätän lukijan arvauksen varaan, miltä). Särkylääkkeistä sen sijaan pääsin eroon. Helle tuntuu kuitenkin pahentavan nivelvaivoja, joista viimeksi valitin, ja pahimmoillaan illalla nukkumaan käydessä särki niin etten pystynyt nukahtamaan ennen kuin turvauduin panadol-purkkiin. Pariin kertaan piti miehen myös käydä vetämässä emäntä lattialta ylös, kun kyykistyttyäni tuntui kaikki voima häviävän lihaksista enkä enää päässytkään jaloilleni.

Päivät olivat puuhakkaita, siitä jo arkirutiinien pyöritys alkukantaisissa oloissa pitää huolen. Lisäksi luin yhden kirjan, päättelin puolentusinaa sytomyssyä - nyt pitäisi enää alkavalla viikolla toimittaa ne keräyspisteeseen - ja yhtenä päivänä kävimme eväsretkellä. Illalla menimme ajoissa nukkumaan, mutta nukuin huonosti. Ehkä siitäkin voi pääasiassa syyttää hellettä, mutta siinä missä päiväsaikaan puuhatessa ajatukset saa pidettyä kurissa, yöllä valvoessa on aikaa pyöritellä ikäviä asioita mielessään. Lähestyy se hetki, kun pitäisi saada uudestaan tavallisen elämän syrjästä kiinni, eikä se tunnu ihan helpolta.

11 kommenttia:

  1. Ei fyssarilla käynti kai kovin paha kokemus lapselle ole, kun vähän ennakkoon kerrot että siinä voi äiti vähän valittaa ja että se on vaan "parantavaa kipua"? Luulen että pelottavampaa olisi, jos kylmiltään jättäisit pojan vaikka mun kanssani..?

    Pumpulitissiä oon itsekkin käyttänyt hikisimpinä hetkinä välillä, vaikka valitsinkin proteesiksi hikoilevalle suunnatun version. Unihäiriöitä on ollut mullakin - ja ne taitaa kuulua mummotautioireisiin. Muunmuassa niistä kyseltiin, kun sain (kuin sainkin) kipukyselykaavakkeet. Nyt on sitten puoli vuotta kulunut ensimmäisestä leikkauksesta. Odottelin kyselyä jo kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta ja luulin tipahtaneeni vallan koko tutkimuksesta. Myös nivelkivuista kysyttiin. Niitäkin on jonkun verran ollut, kuten luustokipujakin.

    VastaaPoista
  2. Tee, toinen juttu oli sitten se, kuinka monta kertaa multa ja fyssarilta olisi mennyt hermot nelivuotiaan kanssa sen puolen tunnin session aikana. Mutta sainkin hiukan yllättäen siskoni lapsenlikaksi. :)

    Hikoilevalle suunnattu proteesi? Mulle ei edes esitelty mitään vaihtoehtoja, enkä älynnyt kysyäkään olisiko niitä ollut muunkinlaisia kuin tuo jonka sain.

    VastaaPoista
  3. Tervetuloa takaisin! Mukavaa, että oli hyvä lomaviikko.

    VastaaPoista
  4. Hyvä että sait siskosi apuun :) Yllättävän hyvin meillä meni poitsun kanssa siellä tiputuksessa, vaikka sitä "vähän" jännitin ;)

    Ilmankos sovituskäyntisi kesti vaan hetken ;) Silloin kun itse kävin, niitä soviteltiin ziljoona ja olin niin kyllästynyt kokeiluun, että annoin sovitushoitajan vaihtaa sen hyväksi todetun proteesin viimehetkellä pienempään kun hän niin jostain syystä lopuksi päätti. Ehkä hänellä ei vaan ollut hyllyssä sun kokoasi tai malliasi muissa merkeissä ja malleissa. Tai ehkä mulle sattui vähän kokemattomampi hoitsu, jota vainosi lause "pahin moka on liian suuri proteesi"..

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa takaisin sivistyksen eli sisävessan ja tiskikoneen piiriin! Mökkilomanne kuulostaa tehneen tehtävänsä. Syöpäähän ei lomallakaan mielestä saa, mutta kun sitä ei pidä edes tavoitteena niin ei pety:) Siinä ei auta kait kuin aika -ja ehkäpä se rekonstruktioleikkaus.

    Huonosti nukkuminen on valitettavan tuttua. Helle ja vaihdevuodet, siinä ehkä pääsyylliset, mutta toki ne ajatuksetkin valvottavat. Viimeiset yöt tosin olen nukkunut kuin tukki -tukki(särkylääke)humalassa siis.

    Uneliaampia öitä, kauniita päiviä sinulle!

    VastaaPoista
  6. Vitsi - hikoilevan proteesi, sehän olis hyvä kuntoillessa ! Millä tavalla se on erilainen - ei mitään käryä ? Hyvä Kitsune, että olet nauttinut KESÄSTÄ ; ) mahtavat kelit oli varmaan uida ja naatiskella. Mulla ei ole veneily ollut vielä sitä samaa kuin ennen eikä tietenkään koskaan olekaan, mutta kun ei sitä pirun tukkaa ole päässä ... ei kehtaa mennä uimaan, jos joku näkee ... oon niin surkia raukka ja tietty se pännii tässä eniten, että olen aina ollut niin tarmokas ja ponteva ja nyt ihan sniif-hlö. Ei normi - elämään hyppääminen ole mitenkään helppoa. Jukka Poika -laulajan juttua lukiessa jäi mieleeni "Kaikki menneisyys ja jo eletty on niin kuin unta". Niinhän se on. Tästä on räpiköitävä ykstissisenä ja muutettava omia käyttäytymismalleja. Tukekaamme toisiamme ja niin tuetaankin ; ) JES - hyvä, että tämä blogirinki on olemassa !!
    pirtsikka

    VastaaPoista
  7. Hyvä homma kyllä, että tämä blogirinki on olemassa :) Toivottavasti nähdään kävelyn merkeissä. Kiva olis kyllä löytää Pirtsikankin kuulumiset omasta blogistaan ;)

    Hikiproteesissa on alla joku (kaiketi) mikrokuitukangas, joka imee ja siirtää hikeä iholta. Ja proteesi on myös kevennetty, eli melko ontto. En enää muista millaisia kaikkia muita tuli silloin kokeiltua..

    VastaaPoista
  8. Kiara, kiitos. :)

    Tee, voipa se hyvinkin olla että mun kokoa ei ollut montaa mallia tarjolla. Ja mitään onttoa ei varmaan olisi voinut harkita kun tarkoitus kai on että tuo klöntti painaa suunnilleen saman kuin entinenkin.

    tiina, jaksoit tännekin kommentoida, kiitos siitä. Etenkin tiskikone tuntuu taas loistokeksinnöltä! Ja jos olisi pidempään oltu, olisi pitänyt kohta pestä enemmänkin nyrkkipyykkiä ja olisi voinut tulla myös pesukonetta ikävä (nyt on vain pyykkivuori).

    Tunnustan että yritin ottaa lomaa paitsi hoidoista myös koko syövästä, mutta eipähän se tietysti ole mahdollista, mukanahan tuo kulkee meni minne vain.

    pirtsikka, auttaisiko uimalakki? Kyllä nyt pitäisi uimaan päästä kun on tällaiset säät ja merivesikin kerrankin lämmintä... Missäs päin olette muuten veneilleet, ihan noin uteliaisuuttani kysyn..?

    Ja komppaan Teetä, kiva olisi Pirtsikankin kuulumiset löytää omasta blogista. :)

    VastaaPoista
  9. No joo - kiitti haasteesta ! Ei meikästä ole tällasten hienojen blogien pitäjäksi ! Enemmän kuin mielelläni keskustelen kanssanne näin ja todella melkein itku kurkussa totean, olette mulle tosi tärkeitä !!! Välillä olen ihan nolo, kun anonyymisti kirjoittelen, mutta kaiketi meikkä on tällanen. Jos vaan kestätte mua näin, niin olisin kyllä kiitollinen. Heititte kipinän poikasen, kenties ... en kyllä lupaa mitään ...
    Olimme veneellä bröllopeissa - joo, juuri Victorian ja Danielin hääpäivänä oli veneemme parkkeerattuna Wasa Hamniin ja nähtiin hääpari IRL ; ) Olimme kaupungilla tietty katsomassa kulkuetta. Koko Tukhoman keskusta oli suljettu maanpäälliseltä liikenteeltä ja tunnelbanassa sai kulkea ilmaiseksi ja tunnelbanan käytäviä käytettiin myös "kadun ylityksiin". Satamaan päin mennessämme näimme sitten hääparin. Ystäväparimme miehelle tuli tietty tarve ja hän kiiruhti vaimonsa kanssa puiden siimekseen. Olimme kohdassa sillan vieressä, jossa oli kielletty alue katsojilta, mutta me näimme upeasti katveesta. Kaverimme eivät nähneet. Olemme nauraneet myöhemmin, kun tämä kaverin vaimo sanoi "Me mennään kusel" ja tuon lentävän lauseen takia heiltä jäi näkemättä koko komeus.
    Maarianhaminassa ollaan myös käyty. Loppukesä ja syksy kierrellään lähisaaristossa. Menen kyllä uimaan - onhan mulla uikkari ; ) ja uimatissi - mites sen saunan kanssa, saiko uimatissillä mennä saunaan ? Toi uimalakkihomma pelastaa mut "tilanteilta". HYVÄ ja kiitos ; )
    pirtsikka

    VastaaPoista
  10. Ooh, olenpa kateellinen Pirtsikalle. Victoria on suosikkini, ehdoton suosikkini, kaikista maailman kuninkaallisista :)

    VastaaPoista
  11. Että oikein prinsessahäissä! Heh, kiva on sitten ystäväparinne muistella missä olivat kun hääpari meni ohi. :D

    Enpäs tiedä mitä uimatissi saunomisesta sanoo. Itse olen saunonut vaan perhepiirissä niin ei ole tarvinnut tissipuolisuutta peitellä.

    VastaaPoista