torstai 15. heinäkuuta 2010

Sädehoidon simulointi

Palasimme eilen illalla takaisin kotiin helteiseltä Itä-Suomen kiertueeltamme, ja tänä aamuna vuorossa oli paluu sairasarkeen. Kello soi seitsemältä että ehtisin punktioon, mutta kas, kaikki neste oli taas yön aikana imeytynyt pois. Siispä riitti että ehdin yhdeksältä bussiin, koska kymmeneltä oli fysioterapia.

Fysioterapia oli taas silkkaa tuskaa. Kun fyssari hieroi aristavaa olkavarttani ja vielä kipeämpää käsivarttani, teki mieli huutaa tai purra jotain, vaikka sormiaan. Tästä kun mainitsin, fyssari tuumi että hyvä sentään etten halunnut häntä purra, joku hoidettava oli kuulemma melkein senkin tehnyt. Vasen käsi on kuitenkin fyssarin mukaan jo paljon paremmassa kunnossa kuin vielä viikko sitten, joten hänkin mielellään myönsi minulle lomaa ensi viikon ja seuraava tapaaminen sovittiin reilun viikon päähän maanantaille. Lupasin vielä jumpata kättä tunnollisesti myös lomalla ollessani.
 
Fysioterapian jälkeen ehdin mukavasti kävellä syöpikselle ja juoda siellä kahviossa jääteet (vihreää teetä, huom!). Tämä kuumuus käy voimille, joten fyssarin ja lyhyen kävelymatkan jäljiltä olin jo aivan naatti. Syy on ilmeisesti siinä että muutenkin matala verenpaineeni laskee lämpimillä entisestään, josta seuraa lievä huimaus ja huonovointinen olo.

Jääteestä ja lepohetkestä virkistyneenä laskeuduin pohjakerrokseen sädehoito-osastolle, enkä siellä kauan ehtinyt istuakaan, kun röntgenhoitaja tuli kutsumaan minut sisään.

Tarkempaa sädehoitosuunnitelmaa varten tehtiin vielä yksi tietokonetomografia, tosin ilman varjoainetta tällä kertaa (suonet kiittävät). Lavetille pötkölleen ja pään yläpuolella olevista kauhukahvoista kiinni. Ennen tomografiaa hoitajat asettelivat minua vielä vähän parempaan asentoon ja teippailivat rintaani - sekä oikeaan että arven päälle - jonkinlaista rautalankaa, kuulemma kohdistusta helpottamaan. Arvatenkin lanka näkyy tomografiakuvissa? Sitten piti olla liikkumatta niin pitkään että vasen käsi puutui jo pahan kerran. Tomografiakuvat otettiin ja sen jälkeen tehtiin varsinainen kohdistus lasereilla. Lopuksi hoitaja tatuoi vielä ihooni kolme pientä pistettä - yhden vasemman kainalon puolelle arven päähän, yhden rintakehään ja yhden oikeaan rintaan. Täytyy todeta että tatuoinnit eivät ole minun alaani, sen verran ikävältä kaksi noista pisteistä tuntui tehtäessä. Vasen kainalo ei tietysti tunnekaan mitään.

Ja siinä se oli. Seuraavan kerran menen syöpikselle 27. päivä, kun sädehoito alkaa.

10 kommenttia:

  1. IIIIK ! Tatuointi ! Yök, jos sekin sattuu, musta on tullut niin pirun kipuherkkä, ennen kestin mitä vain ja nyt olen kuin mikäkin sniif sniif -hlö. Mun täytyy varmaan ottaa särkylääke ennen tuota tatuointia, ainakin punkteerauksessa se auttoi.
    Magneettikuvauksessa tääl Turun puoles käytetään Möllerin kalanmaksaöljykapseleita merkkeinä - ite olin eka kerralla ihan H Moilasena, että mitäs peijakkaa nyt meinaatte.
    Inhottavaa, että käsi pääsi puutumaan. Loppujen lopuksi on tosi vaikeeta pysyä paikallaan, mun poika sanoi, että helppo homma. Hän on kerran ollut polvimagneetissa ja kun kerran sanottiin, että rentona liikumatta, niin päätti poika ottaa nokoset. Siihen en ole ite koskaan pystynyt.
    Toivottavasti pääsemme huomenna lähtemään merelle. Toiveissa ; )
    Aamulla verikoe ja sitten taas katellaan, olisiko mahis lähteä Airistolle.
    pirtsikka

    VastaaPoista
  2. Teretulemas takaisin arkeen. Jahas, kiitos, opin taas uutta, nimittäin mitä kirjoitit tuosta alhaisesta verenpaineesta. Tuo selittänee munkin huonovointisuutta hellepätsissä. Auttaiskohan pussillinen salmiakkia meitä ?

    Onneks tuo tatuointi on vaan kerran, mutta kyllä ne sitten säilyvätkin muistona. Mulle kävi huono tuuri, kun paksuin ja näkyvin tatuointipiste tuli kaulalle, näkyy joistain puseroista. Ei sinusta otettu "passikuvaa" ja sormenjälkeä ? Muistan kun tunsin olevani poliisin pidättämä, sormenjälki otettiin ja kuva tunnistusta varten, ettei hoitoon vaan marssi väärä ihminen. Ei säteisiin ketä vaan päästetäkään !

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti nähdään noiden säteiden yhteydessä :)

    Ai että passikuva - pitääkin laittaa tukka hyvin ;) Ja Magneettikuvauksessa Möllerin kalanmaksaöljykapseleita merkkeinä - täh?!

    VastaaPoista
  4. Nautihan nyt lomasta ennen sädehoitoputkea!!

    Anteeksi Kitsune että käytän seuraavassa sivuasi pieneen mainokseen, mutta yhteiseen hyvään:)

    Olin "Kauneus tarttuu - syöpä ei" kampanjan tiimoilta Helsingissä meikattavana. Voin Sydämellisesti suositella teille kaikille joilla on hoidot kesken (Kitsune, Adelhaid, Pirtsikka, ja paljon muita joiden nimimerkkejä en muista). Roikkuluomet ja couperosa iho sai taitavissa käsissä kyytiä ja sain kotiohjeitakin paljon. Aivan ihanaa istua meikattavana ja saada ohjeita miten hoitojen latistamaa olemusta fiksataan. JOS VAIN MAHDOLLISTA, KÄYTTÄKÄÄ IHMEESSÄ TÄMÄ ILMAINEN MEIKKAUS/OPETUS !! Numero löytyy Rintasyöpäyhdistyksen etusivulta ja paikkanahan on Bottega Verde, Aleksanterinkatu 50, Hki.

    -Hahtis-

    VastaaPoista
  5. Juu alhaisiin verenpaineisiin vaan hyvällä omallatunnolla salmiakkia ja lakritsia! :)

    Hahtis, mä olen suunnitellutkin Helsingin matkaa, että pääsisi meikattavaksi, tähän pärstään tarvitaankin kova luokan ammattilaista. Haluaisin vaan yhdistää matkaan käynnin siinä liiviliikkeessä Amonea vai mikä se oli. Voi vaan olla, että lekkausta saa odotella turhankin pitkään vielä.

    Hyvää sädehoidon aloitusta Kitsune!

    VastaaPoista
  6. Enpä olisi muistanutkaan niitä kalanmaksaöljykapseleita kohdistusmerkkeinä:) Minulle iskettiin peräti seitsemän tatskaa, ilman ennakkovaroitusta ja pahoitteluja, onkin niitä harvoja tylsiä hoito/hoitajamuistoja. Mutta että sormenjälki..!

    Sädehoitokerrat olivat kuitenkin ihan mieluisia, helppoja käyntejä ja mukavia rupattelutuokioita hoitajien kanssa. Jos teilläpäin on sädejumppaa, niin sitä suosittelen!

    VastaaPoista
  7. pirtsikka, ei se oikeasti paljon sattunut, mutta jotenkin tässä hoitojen myötä on itsekin tullut vähän neulayliherkäksi.

    betty, olin aika yllättynyt siitä että nuo pisteet menevät noin vaikka mulla pitäisi ymmärtääkseni sädettää yläkropan vasen puoli soliskuopasta alkaen. No, kaipa ne siellä tietävät mitä tekevät. ;)

    Ja Teellekin tiedoksi, että syöpiksellä ei otettu sen enempää kuvia kuin sormenjälkiäkään, hoitaja vain kysäisi henkilötunnukseni loppuosan.

    Hahtis, kuulostaa kyllä ihanalta. Olen miettinyt vieläkö voin tuohon mennä kun en enää saa sytostaatteja. Kyllä kai, kun hoidot ovat kuitenkin vielä kesken ja kulmakarvat edelleen kateissa...

    Adelhaid, sytojen aikana jos joskus tuollaista piristystä tarvitsisi, joten jos mahdollisuuksia vain on kahteenkin matkaan, nyt meikkausaikaa varaamaan! (Saattaisihan siinä järjestyä myös vertaistapaamista jossain kahvilassa?)

    tiina, alkaa tässä kieltämättä olla sellainen olo että hoitomankeli on melkein läpikäytynä vaikka kaikki 25 sädetyskertaa ovatkin vielä edessä.

    VastaaPoista
  8. Kitsune: Taatusti voit vielä mennä. Siinä sanotaan, että hoitojen ollessa kesken. On se sädehoitokin osa hoitoa!! Ihanaa rentouttavaa lomaa Sinulle ja perheellesi!!

    Adelhaid: Juuri niin minä tein. Kävin Bulevardilla Amoenassa hakemassa uimaproteesin (meidän sh-piiri ei sellaista maksa), olin meikattavana ja vielä Titti Haapalan kampaamossa leikattiin peruukkia (tosin jostain syystä jouduin maksamaan 15€, mutta samapa tuo)

    Bottega Verdessa oli huippu mukavia ja taitavia ihmisiä. Oikein pyysivät levittämään sanaa ilmaisesta meikkauksesta, kun kuulemma hyvin vähän käy meitä rintsareita. Että sinne vaan kaikki kynnelle kykenevät :)!!

    -Hahtis-

    VastaaPoista
  9. Jep, jos saan Helsingin retken järjestettyä kahvila- treffit olisi oikein kiva! :)

    VastaaPoista
  10. Hei rintsarit - kiva uusi sana ; ) Kitsune, kerron myöhemmin lääkärikeikastani. Nyt odottelen leukkareiden nousua.
    pirtsikka

    VastaaPoista