keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Dreenausta uuden kropan kanssa

Tänään olen tottelevaisesti alkanut noudattaa toipumisohjelmaa. Suoritin määrätyt jumppaliikkeet säädetyt viisi kertaa aamulla ja illalla, ei enempää eikä vähempää. Tein äitini ja nelivuotiaan kanssa kävelyn lähikauppaan ja takaisin. Tunnustan kyllä, että nostin kauppakassia mitään ajattelematta vasemmalla kädellä, mutta paino jäi kaiketi juuri ja juuri ylärajaksi määritellyn kolmen kilon alle - kassissa oli kahden kilon perunasäkki, puoli kiloa tomaatteja ja paketti hapankorppuja.

Nestettä dreeniin on tänään erittynyt jo hiukan vähemmän kuin eilen huolimatta siitä, että olen ollut enemmän liikkeellä. Uusi riesa on se että ihoa kutittaa dreeniaukon ympäriltä, ehkä aukon päällä olevan suojakelmun liima ärsyttää sitä. Raapiakaan ei oikein voi. Lisäksi olen vähän väliä unohtaa ottaa dreenikassin mukaan jalkojeni juuresta kun nousen istumasta mikä johtaa ikäviin nykäisyihin. Rintakehä ja kainalo ovat kuitenkin siedettävän kivuttomat, hiukan turran tuntuiset. Yllättävää kyllä kaikkein kipein on vasemman olkavarren alapuoli, jota ei tietääkseni ole edes leikattu. Siinä on myös outoja tunnottomia kohtia kyynärpäähän saakka, enkä saa käsivartta ojennettua aivan suoraksi ylös niin kuin jumpassa pitäisi. Samanlaisia tunnottomia kohtia on myös hartian alueella. Toisaalta dreenin varominen on saanut vasemman hartiani jo pahemman kerran jumiin kun tiedostamattani nostan sitä kohti korvaa ellen oikein keskity pitämään sitä rentona.

Poistin Fylli-tädistä hieman fyllejä, jonka jälkeen se on istunut paremmin littanaa rintakehääni vasten ja pysynyt melko kiltisti liivien sisällä. Lukuunottamatta sitä, että minulla ei ole hiuksia paitsi erittäin lyhyttä tummaa sänkeä, jonka julkisilla paikoilla piilotan huivin alle, ja että kulmakarvani ja ripseni ovat edelleen harvahkot ja näin ollen melko näkymättömät ilman meikkiä, uskon Fylli-tädillä vahvistettuna käyväni päällisin puolin melkein normaalista ihmisestä, pois lukien vyötäröllä roikkuva dreenikassi, jonka yritin kauppareissulla peitellä pitkän neuletakin helman alle. Yleisvaikutelmana uskoisin näyttäväni siis vain hiukan avaruusoliolta joka piilottelee vaatteissaan puhesyntetisaattoria kommunikoidakseen maan asukkaiden kanssa.

Pukemisesta ja suihkussa käymisestäkin suoriudun ilman apua, mikä on hyvä, sillä en oikein tiedä olenko vielä valmis esiintymään uudelleenmuotoillussa kropassani kenenkään muun silmien edessä - kokovartalopeiliin en ole vielä itsekään katsonut.

9 kommenttia:

  1. :) Henkinen toipuminen on selvästi hyvällä mallilla.
    Kokemusta on, ettei se käsilaukku ihan heti irtoa, vaikka sitä vähän nykisikin. Aikas monta kertaa unohtui tuolin nojalle, tipahti lattialle ym. Viikon verran jouduin toisella kerralla sitä roikottamaan.

    VastaaPoista
  2. Voi tuota sinun huumoriasi! :-) Repesin ihan täysin lukiessani kuvaustasi tuosta puhesyntetisaattoria piilottelevasta avaruusoliosta :-D

    VastaaPoista
  3. tiina, näytästää siltä että viikon saan minäkin kassiani kanniskella - nesteen määrä on vähentynyt mutta tuskin huomiseen mennessä niin paljon että dreeniä voitaisiin vielä poistaa, joten pyhien yli täytyy sen kanssa elää.

    Kissaemo, avaruusolio ja minähän olemme kuin kaksi marjaa.

    VastaaPoista
  4. Kiristävät lymfastringit tulevat nimenomaan sinne olkavarren alapuolle. Näistä sinun pitäisi saada ohjeita naikkarin fysioterapeutilta. Muistaakseni niistä mainittiin ft:n kirjallisessa ohjeessakin.
    Minulla kiristykset hellittivät vähitellen itsestään, vaikka ehdinkin jo varata ft. ajan, jonka sitten peruin.
    Peukkuja sille, että saisit puhesyntetisaattorin huomenna pois ja nesteet kulkisivat sinne minne niiden kuuluukin kulkea.
    Tumman sängen seuraksi sopisi musta nahka, ketjut ja niitit! Eikö?

    VastaaPoista
  5. Juurikin olin kysymässä, kuinka kauan sitä kassia joutuu kanteleen, vaan tehän jo vastasitte.

    Juhannusta aattelin tulla toivotteleen nyt, sillä töitä pitäisi muka tehdä ja illalla tulevat jo juhannusvieraat. Ei ehkä ehdi koneelle kovin kauhean usein tässä lähipäivinä.

    Eli: Aurinkoista juhannusta!

    VastaaPoista
  6. Jos sulla on niitä tuntemuksia siinä dreeniletkun sisäänmenon kohdalla, niin tänään on varmasti vielä mahdollisuus käydä osastolla sitä näyttämässä - eikä ole yhtään syytä vähätellä niitä tuntemuksia, pikemminkin päin vastoin! Ettei sun tarvitse pyhinä ihmetellä minne voit sen kanssa mennä jos tilanne huononee. Mulla ei mielestäni ollut mitään tuntemuksia siinä letkun ympärillä, eikä niitä varmaan pitäisikään olla, kuten hoitajakin sanoi. Harmi, ettei hän ottanut sen enempää kantaa, eikä ohjeistanut sua siltä varalta että tuntemukset jatkuvat tai jopa voimistuvat :/ Soittaa voisit ainakin (siihen osaston numeroon) ja kysyä minne sun pitää mennä, jos alkaa tuntua huonommalta.

    Tekstisi on lennokasta ;)

    Mahdollisimman hyvää jussia teille!

    VastaaPoista
  7. rk, fysioterapeutti noista 'naruista' puhuikin jo, ja mulla on fyssarille aika varattuna jälkitarkastuksen yhteyteen.

    Kiara, hyvää juhannusta sinnekin päin!

    Tee, jonkinmoista aristusta siinä dreeniaukon tietämillä mielestäni on ja se on pikemminkin pahentunut kuin helpottanut, joten taidanpa tarttua neuvoosi ja painua huomenna näyttämään sitä - huomenna on vielä osasto auki. Lisäksi se dreenin pumppusysteemikään ei tunnu oikein kunnolla toimivan vaan nestettä jää letkuun. Neste on kyllä nätisti muuttunut vähemmän punaiseksi ja enemmän kellertäväksi niin kuin ohjeiden mukaan pitäisikin.

    VastaaPoista
  8. Kohtahan on Finncon, sinne vaan in full regalia!

    VastaaPoista
  9. Peesu, ikävä kyllä taisi jäädä Finncon multa nyt väliin vaikka siihen mennessä 'puhesyntetisaattorin' pitäisi olla jo historiaa. HUS tekee nyt kesälomasuunnitelmat puolestani...

    VastaaPoista